Paikallisuutiset

Perhonjokilaaksokin on nyt tartuntavyöhykettä: Lainvoimaiset määräykset voivat koskea esimerkiksi kotikanalan pitäjää

Ei näin. Terveiltäkään vaikuttavien lokkien houkutteleminen ruokkimalla ei ole nyt hyvä idea. Kuva: Arkisto

Kaikki ainakin julkisuuden osalta alkoi torstaina 13. heinäkuuta, kun Ruokavirasto kertoi kaustislaisen turkistarhan siniketuissa todetun lintuinfluenssaa.

Osastonjohtaja Terhi Laaksonen Ruokavirastosta kertoi tuolloin Perhonjokilaaksolle, että tartuntatapauksia odotetaan lisää. Ennustus on toteutunut, kun viruksen aiheuttamaa tautia on tällä tietoa todettu yhteensä kymmenellä turkiseläintilalla Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla.

Samaan aikaan on uutisoitu lokkien joukkokuolemista muun muassa Ullavanjärvellä. Ruokavirasto tiedotti viime viikon perjantaina, että turkistarhoilla havaittujen H5N1-alatyypin lintuinfluenssavirusten alustavat tulokset ovat valmistuneet.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tulosten perusteella turkiseläinten taudinaiheuttajaksi on vahvistunut erityisesti lokkien keskuudessa kiertävä viruslinja. Kyse on siis siitä, että ainakin lokkien parissa jylläävä virus on levinnyt tarhoille.

Ruokavirasto on eläintautilain nojalla perustanut tartuntavyöhykkeen, jolla pyritään estämään taudin leviäminen edelleen. Tartuntavyöhyke kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.

Eläintautilaki antaa viranomaisille tarvittaessa laajatkin valtuudet tartuntavyöhykkeellä. Turkistarhoilla ruokavirasto voi esimerkiksi päättää osan tai kaikkien tilan turkiseläinten lopetuksesta tarvittaessa.

Huolta niin sanotussa laajassa yleisössä on aiheuttanut mahdollisuus, että tauti tarttuisi linnuista muihinkin tuotantoeläimiin, lemmikkieläimiin tai jopa ihmisin. Siipikarjan osalta uhka on todellinen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tartuntavyöhykkeellä onkin kielletty siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen pitäminen ulkona. Kielto koskee myös luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia pitopaikkoja.

Mainittu kielto ei kuitenkaan kata sellaisia pitopaikkoja, joissa ulkotarhat on kauttaaltaan aidattu ja katettu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla siten, että luonnonvaraiset vesi- ja petolinnut sekä lokit ja varislinnut eivät pääse kosketuksiin siipikarjan tai vankeudessa pidettävien lintujen kanssa.

Käynnit siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen eläinsuojassa on kielletty muusta kuin välttämättömästä syystä.

Siipikarjan tai vankeudessa pidettävien lintujen eläinsuojassa käyvien henkilöiden tulee pukeutua vain kyseisessä eläinsuojassa käytettäviin suojavaatteisiin, vaihtaa jalkineet eläinsuojan sisään- ja uloskäynnin yhteydessä. Lisäksi kädet on pestävä ja desinfioitava eläinsuojaan tullessa. Mikäli käsienpesua ei ole mahdollista suorittaa, on kuitenkin desinfioitava kädet. Tarkemmat ohjeet ovat luettavissa Ruokaviraston verkkosivuilta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lemmikkieläinten osalta riittää lähinnä terve järki.

Ruokavirastosta kerrotaan, että lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti koiriin. Kissoilla taas on todettu vain muutamia tapauksia koko Euroopassa.

Mahdollinen virustartunta on koirilla yleensä täysin oireeton tai aiheuttaa vain lieviä ohimeneviä hengitystietartunnan oireita, kuten silmätulehdusta, väsymystä, kuumeilua ja syömättömyyttä.

Virasto muistuttaa, että vaikka tartunnan riski on pieni, on kissat ja koirat syytä pitää erossa sairastuneista tai kuolleista luonnonlinnuista. Mikäli lemmikki on päässyt riepottelemaan tai syömään kuollutta tai sairastunutta luonnonlintua ja lemmikin yleisvointi heikkenee, on syytä hakeutua eläinlääkärin hoitoon.

Ihmiseen lintuinfluenssavirukset tarttuvat myös huonosti ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Tällaisia kontaktejahan nyt tartuntatautivyöhykkeellä rajoittavat ja määrittävät lainvoimaiset määräykset.

Maalaisjärkeä on silti syytä noudattaa, eikä terveiltäkään näyttävien luonnonvaraisten lintujen kanssa ole syytä hankkiutua tekemisiin.

Ruokaviraston ohjeita tartuntavyöhykkeelle:

Siipikarjatiloilla tautisuojausta tehostetaan ja siipikarjan pitäminen ulkona kielletään. Siipikarjan, muiden lintujen ja niistä saatavien tuotteiden kuljettamista voidaan rajoittaa ja valvoa vyöhykkeiden sisällä. Tästä tiedotetaan siipikarjatilallisille ja kansalaisille.

Siipikarjan ja muiden lintujen vienti näyttelyihin voidaan kieltää.

Eläinlääkintäviranomaiset voivat tarkastaa vyöhykkeillä olevia siipikarjatiloja ja harrastekanaloita tartunnan varalta.

Luonnonvaraisten lintujen seurantaa alueella jatketaan.

Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista (vähintään kaksi joutsenta, viisi muuta luonnonvaraista vesilintua tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua) tulee ilmoittaa paikalliselle kunnaneläinlääkärille.

Yksittäiset kuolleena löydetyt luonnonlinnut voi haudata, mieluiten käsin koskematta (esimerkiksi lapiolla), haudatessa on hyvä käyttää kertakäyttökäsineitä, vaikka lintuihin ei koskisikaan. Hautaamisen jälkeen on kädet pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsidesillä. Ohjeet hautaamiseen löytyvät Ruokaviraston sivuilta. Lähde: Ruokavirasto.fi

Juttua täydennetty klo 13.18 lisätiedoilla siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen ulkona pitämistä koskien.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä