Kolumnit

Pietari Wishartin kolumni: Peruskoulun puhetavan puutteista

Pietari Wishart on veteliläinen kahdeksasluokkalainen, joka tutustumassa työelämään Perhonjokilaakson toimituksessa.

“No sehän on ihan homo… kato. Ihan tuollainen—”, ja seuraa painokelvoton n-kirjaimella alkava herja.

Tuollainen puhe on aivan hävytöntä, joten yllättää kuulla, että tuo vuorosana sopisi moneen tuntemani peruskoululaisen tytön ja pojan suuhun. Moni kelpo, ahkera, luokkailmapiiriä kohentava nuorukainen kuitenkin harrastaa usein tällaista arkipäivän rasismia. Moni tätä lukeva nuorten vanhempi varmasti ajattelee, että ei, ei meidän Jaakko/Jaana tuollaista puhuisi, ja vaikka tämä on toki monien kohdalla totta, yllättävän moni näistä vanhemmista olisi väärässä. Ja eivät vain afrikkalaistaustaiset ja seksuaalivähemmistöt joudu tällaisten puheiden kohteeksi; romaneista, ruotsalaisista, venäläisistä ja ukrainalaisista (ja niidentaustaisista) kuulen puhuttavan säännöllisesti samaan sävyyn.

Rasismista usein puhutaan kuin vanhemman sukupolven oikusta, josta heitä ei oikein voi syyttää: “Heidän aika oli vain sellaista”, mutta nuorilla sen sijaan ei ole tällaista tekosyytä. Jos kysyisimme, moni nuori kertoisi vain vitsailevansa puhuessaan näin, ja etteivät he todellisuudessa omaa tuollaista mielipidettä. Uskon tähän, mutta on vaara, että puhuessaan pitkiä aikoja tällä lailla, siitä vitsirasismin naamiosta alkaa vähitellen kehittymään oikea rasistinen maailmankuva.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Miksi koululaiset käyttävät tällaista kelvotonta kieltä? Voin vastata tähän: he eivät ymmärrä. He eivät ymmärrä vähemmistöjen kokemaa eriarvoisuutta. Nuorten keskuudessa yleinen erhe on, että luullaan että syrjiminen voi toteutua vain epäoikeudenmukaisten lakien takia. Sitä voi myös tapahtua niin, että ihmiset, jotka pistävät lakeja käytäntöön, jotka työskentelevät pankin virkamiehinä, toimivat värvääjinä, ovat yleisin ongelma, kun he työtä tehdessään suhtautuvat vähemmistöihin erillä tavalla.

Mutta mitä voimme tehdä? Ajan myötä, kun pieniin maalaiskuntiimme tulee enemmän ja enemmän vähemmistöjen edustajia (joka hallituskokoonpanon nähden ei ole oikein itsestäänselvyys), suhtautumiset heitä kohtaan tulevat paranemaan koska he tutustuessa ymmärtäisivät oikeasti mistä on kyse. Tämä prosessi tulee kuitenkin olemaan hidas ja kivulias, koska arkipäivän rasismi on jo juurtanut itsensä nuoriin, ja kaikki tiedämme, että kun nuoriin on jotakin juurtunut, aikuisten väliintulo ei paljoa auta.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä