Paikallisuutiset
Yli sadalle lapselle äitinä toiminut halsualainen Raija Mortensen ottaa tasavallan presidentin tunnustuksen vastaan yllättyneenä ja kiitollisena
Äitienpäiväkunniamerkin saanut Mortensen on halunnut tarjota lapsille tavallista arkea, johon kuuluu rutiineja ja tarkkoja aikatauluja
Raija Mortensen, 74, istuutuu keinutuoliin. Siinä istuessaan hän on tarjonnut lohtua ja syliä lukemattomille lapsille. Vuoden 2019 äitienpäivänä tasavallan presidentti on myöntänyt hänelle äitienpäivänkunniamerkin tunnustuksena hänen esimerkillisestä kasvatustyöstään.
Mortensen osoittaa villasukkiaan ja huokaisee olevansa melko tottumaton tilaisuuksiin, joissa on pukukoodi. Helsingissä järjestettävän juhlatilaisuuden pukeutumisen ja muista muodollisuuksista selviämisen hän onkin ulkoistanut kahdelle lapselleen, jotka ovat lupautuneet äitinsä aveceiksi tilaisuuteen.
Helsingin hulinasta Raija ei oikein välitä, ei vaikka hän on 60-luvun loppupuolella asunut pari vuotta myös Kööpenhaminassa. Raijalle metsä ja Halsuan järven ranta ovat niitä paikkoja, joissa sielu lepää.
Vaikka levottomaan kaupunkiin matkustaminen ja juhlatilaisuuteen osallistuminen hieman jännittääkin, Mortensen kuitenkin vastaanottaa saamansa tunnustuksen kiitollisella mielellä.
Äitiys ja sijaisvanhempana toimiminen on ollut rikkaus. Raija Mortensen
Mortenseneilla on neljä omaa lasta ja 16 lastenlasta. Sijaisvanhempina Mortensenit ovat toimineet 1990-luvun alkupuolelta saakka. Lisäksi kotona on asunut pidempiä ja lyhyempiä aikoja Espoon seurakunnan kautta perheeseen majoittuneita ”kesälapsia” sekä Pelastakaa lapset ry:n kautta väliaikaisesti perheenjäseneksi otettuja lapsia. Raija Mortensen on toiminut myös perhepäivähoitajana.
Mortensenien perheessä on vuosien aikana asunut toista sataa lasta. Tarkkoja lukumääriä kysyttäessä Raija nostaa kädet pystyyn.
– Niitä on vain tullut! hän naurahtaa.
Ja on saanut tulla. Raijalle äitinä ja kasvattajana toimiminen on ollut kutsumus, elämäntehtävä, jota hän ei ole kyseenalaistanut. Raija on halunnut tarjota kaikille lapsilleen tavallisen kodin.
Mitä se tavallisuus sitten on? Raija kertoo, että hänelle se tarkoittaa tarkkoja aikatauluja ja sitä, että ruokaa saa säännöllisesti. Niin omien kuin sijaislastenkin kanssa on paljon leivottu ja siivottu yhdessä. Arjen askareisiin on oppinut tarttumaan koko porukka. Näin työtaakka ei ole kaatunut yhden harteille ja samalla yhteinen tekeminen on osaltaan luonut lapsille arkeen raameja ja rytmiä.
– Äitiys ja sijaisvanhempana toimiminen on ollut rikkaus. Se on opettanut todella paljon. Olen oppinut hyväksymään muita ja on siinä tapahtunut omaakin kasvua kun asiat eivät aina menekään niin kuin olisi halunnut, Mortensen pohtii.
Mortensenista ihmisvanhemmuudessa on paljon samaa kuin eläinperheissä. Ajatellaan vaikka lintuja. Ensin lintuemo munii, hautoo ja hoivaa linnunpoikasia. Sitten pitäisi päästää poikaset lähtemään. Ja se voi olla vaikeaa, luottaa lapsiin, että heidän siipensä kantavat.
Nuorempaa äitien sukupolvea Raija kehottaa nauttimaan.
– Se aika menee äkkiä. Lasten kanssa oleminen on niin rikasta aikaa.
Erityisesti Raija nauttii lasten aitoudesta. He sanoa täräyttävät suoraan, mitä ajattelevat.
Mortensen ei yhtään kadehti nykyvanhempia. Hän näkee tämän päivän äitiyden paljon haastavampana kuin mitä se oli silloin, kun hänen kodissaan vielä asui lapsia. Paineita hyvään vanhemmuuteen on entistä enemmän, eikä elämänrytmin nopeutuminen ja työelämän pirstaloituminen ainakaan ole siinä avuksi.
Digitalisaatiosta seuraa paljon hyvää, mutta jatkuva älylaitteiden käyttö tuo mukanaan myös ongelmia. Mortensen ei ole paljon lastensa kanssa televisiota katsonut eikä älylaitteita ollut, joten ruutuajan rajoittamisen kanssa ei tarvinnut painia.
Mortenseneilla on pelattu lautapelejä ja koottu palapelejä. Raija on myös aina vienyt lapsiaan paljon metsäretkille ja järven rantaan.
Pääsiäisenä Raija oli taas lastenlastensa kanssa Halsuan järven rannalla. Sää oli aurinkoinen ja jäälautat olivat jo irronneet rannasta. Huiskaus vain, kun lasten kengät oli potkittu pois jalasta ja pienet varpaat uponneet kylmään rantaveteen.
Lapsuudessa ja lapsissa on jotain ikuista ja pysyvää, mitä älylaitteetkaan eivät voi kokonaan viedä pois. Siinä mielentilassa, joka käskee potkimaan kengät pois ja kokeilemaan, kuinka kylmää vesi on. Niin Raijakin on pienenä tehnyt, samaa ovat tehneet hänen kaikki lapsensa ja nyt vuorostaan heidän lapsensa.
Äitienpäiväkunniamerkin saa ansioitunut kasvattaja
Ansioituneille äideille äitienpäivänä annettava kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein.
Tasavallan presidentti voi antaa äitienpäiväkunniamerkin eri-ikäisille, erilaisissa ympäristöissä ja tehtävissä toimineille ja toimiville äideille.
Ehdokkaiden alaikäraja on 40 vuotta.
Palkittavia äitejä ehdotetaan aluehallintovirastoille.
Palkittavaksi voidaan ehdottaa myös adoptio- ja sijaisäitejä.
Ehdottajina voivat olla kunnat, seurakunnat, yhdistykset, muut yhteisöt sekä omat lapset.
Palkitut äidit ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina, kantaneet yhteiskuntavastuuta ja tukeneet vanhemmuutta.