Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Vuokko Lahden kolumni: Onneksi on edes mopopojat!

Perhonjokilaakso+ | Ke 29.8.2018 klo 19:00

Jos kuka liikkuu Vetelin kylänraitilla arkipäivisin, viikonloppuisin tai milloinkaan, huomaa, että hiljaista on. Liiankin hiljaista.

Harvat kulkijat liikennöivät jo ikänsä vuoksi rollaattoreilla tai muuten vain elämäntapojensa tai sairauksiensa hidastamina, normaali vilkas lapsiperhe-elämä tuntuu kaikonneen.

Tänä kesänä elämää raitilla on kuitenkin ollut liikaa. Muutamien mopoilijoiden ajelut ovat saaneet taajaman asukkaat varpailleen, yöunia ja lasten turvallisuutta on noustu puolustamaan.

En tiedä, keitä kyseiset mopopojat ovat ja mitkä ovat heidän motiivinsa öisiin päristelyihin, eikä se edes ole olennaista, jos pohtii ilmiötä vähän yleisemmällä tasolla.

Provosoinkin teitä ajattelemaan toisin päin: meillä sentään on vielä mopopoikia! Meillä on elämää, lapsia, nuoria ja tulevaisuutta!

Mutta mitäpä luulette, millainen mielikuva näille nuorille kotiseudusta jää, kun koko kotikunta tuntuu nousevan vastaan silloin, kun nuoruus olisi kuumimmillaan ja koettavaa kesäöinä niin paljon. Tuskin syntyy sellaisia mukavia muistijälkiä, että ”tännepä minä sitten palaan isona ja perheeni perustan”.

Jos sinulla on vilkas taapero tai leikki-ikäinen, joka leikkii vauhdikkaasti pikkuautoillaan päristellen ja legojaan kolistellen, sinulle sanotaan ihaillen: ”kyllä lapsi on terve kun se leikkii ja metelöi, jos hän vain istuisi paikoillaan, saisit olla huolissaan.”

Missä vaiheessa tuo tilanne sitten kääntyy päälaelleen: miksi piltti ei enää 15-vuotiaana ole kenenkään mieleen, jos hän on äänekäs ja elämää täynnä. Miksi hänen silloin pitäisi istua apaattisena paikoillaan? Ja tottavie: meillä on niitäkin lapsia, jotka eivät liikahdakaan ruutunsa edestä. Heistä minä olen huolissani enemmän kuin noista kolisevista ja pärisevistä.

Liikennesääntöjen ja käytöstapojen opettaminen on ehdottomasti kotien ja vanhempien vastuulla. Ja sen kertominen, että mikäli jotain sattuu, vastuu on nuorella itsellään. Pienestä tempusta voi tulla loppuelämän mittaiset seuraukset.

Nuoret eivät ole tyhmiä, vaan fiksuja ja empaattisia olentoja oikein lähestyttäessä, joten paikallaan voisi olla kiinnostua myös siitä, miten nuoret itse asian kokevat ja miksi käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Vai onko kenelläkään edes kiinnostusta puhuttaa heitä?

Rohkea pitää olla nuoren, että hän julkiseen kunnan keskustelutilaisuuteen osallistuu. Eivät nuoret tarvitse syyttelyä, vaan tekemistä, olemisen paikkaa ja aikuisten tukea. Keskustelutilaisuutta tärkeämpää olisi saada nopeasti halli, jonka sisälle ja ympäristöön mopot ja mopopojat olisivat tervetulleita.

Ja vielä antoisampaa olisi, jos sinne kutsuttaisiin poika vanhempansa kanssa. Jospa nuorten käytöksen taustalla on ollutkin huomion hakeminen, ja nyt sitä on nyt tullut vähän liikaa ja väärällä tavalla. Kaupan parkkipaikalla kun jo kaikkia mopolla liikkuvia syynätään siihen malliin, että ”haa – nuoko nyt ovat niitä pahamaineisia mopopoikia.”

p.s. Ei suinkaan paikkakunta, jolla sijaitsee valtakunnankin mittakaavassa merkittävä moottorirata, saisi tehdä pärinästä ongelmaa. Tokko se pitäisi kääntää voitoksi ja juurruttaa pärisevä poika kotikuntaan ja kotipaikkakunnan moottoriurheiluseuraankin.

Vuokko Lahti

Kirjoittajalla ei ehkä ole poikien äitinä muuta mahdollisuutta kuin yrittää ymmärtää mopoja ja poikia.

#
Fingerpori