torstai 27.6.2019 | 03:03
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Ville Kangas esittää kolumnissaan kahta uutta juhlapäivää talven piristykseksi

Perhonjokilaakso+
Ti 11.6.2019 klo 18:00

Näin alkukesällä on valoisaa ja juhlia piisaa. Muistellessa synkkää talvikautta, tulee mieleen, että sitä voisi kenties ensi kerralla piristää jollain tavoin.

Ehdotan että lisätään talveen pari uutta virallis-päivää, ne katkaisevat mukavasti synkän pimeän kauden. Ei vapaapäiviksi, vaan ihan töissä ollaan. Hauskempaa niin, koska päivät ovat seuraavanlaisia:

Marraskuun loppupuolelle sijoitettakoon “Hiippa-ehtoo”. Ohje: Hiippaillessa viedään ensin maahan varpaat ja sitten vasta lasketaan kantapää. Hitaasti, varoen, ylävartalo liikkeen mukana laskeutuen. Käsiä leyhytetään sivuilla efektin tehostamiseksi. Näin kaikki syyskauden vakavoittamat kalpeat kaamosihmiset etenevät piristysmielessä tuona ehtoona Suomessa ainoastaan hiljaa hiippailemalla, presidenttiä myöten. Jenni kans! Mikä riemu jo itselle, saati muille.

On aivan oma viehätyksensä siinä, kun synkästä sysipimeästä hiippailee hipi-hiljaa pöljän näköisesti joku tuttu. Saatika vieras! Iloista nauruaan pidätellen hiippailevat tuntemattomatkin toistensa ohitse.

Kauppaan tullessa voi ihailla ihmisjonon hiippailua kassalle asidofilus-piimineen ja ves’meloneineen. Huulille pyrkii elokuusta saakka kadoksissa ollut hymynkare. Ja iltauutisten Matti Rönkä aikansa paikallaan seisottuaan lähtee hiippailemaan kameraa kohti, lausuen; “ja sitten ulkomailta”. Juhlapäivää kunnioittaa jok’ikinen.

Valtion virallisessa perustelussa hiippa-sana viitatkoon sekä uskonnollisiin perinteisiin (hiippakunta, papiston käyttämät päähineet), sekä maallisempaan joulunajan odotukseen (tonttujen hiippalakit).

Helmikuussa järjestetään sitten “Kimityspäivä”. Tällöin pyritään olemaan koko päivän ehdottoman tavallisia, paitsi että kaikki puhuminen hoidetaan mahdollisimman korkealla ja kovalla äänellä. Esim. pankkiasiointi alkaa pirullisen energisesti virkailijan huutaessa että “NO PÄIVÄÄ”. Hyvä ettei sydänhalvari iske. Ja jos sattuu vaikka työhaastattelu kohdalle, kimittää raati pitkän pöydän takaa, että “MITÄHÄN KOKEMUSTA JUURI TEILLÄ ON TÄSTÄ TYÖSTÄ”? Hetken hiljaisuus, ja pokka pettää sekä kysyjiltä että vastaajalta. Hirmu leppoisana muistavat kaikki kimityspäivän, koska kukaan ei kykene ottamaan kerta kaikkiaan mitään vakavasti.

Entä jälkikasvu? Hiippa-ehtoo on lasten mielestä hauska ilman selityksiäkin. Mutta kimitys on avattava etukäteen, etteivät säikähdä kun opettaja kirkuu maantiedon tunnin aluksi, että ISTUKAA, OI LAPSOSET! BAIKALJÄRVI ON MAAILMAN SEITSEMÄNNEKSI SUURIN JÄRVI!

Valtiotason perustelu Kimityspäivälle kuulukoon seuraavasti: “Korkealla äänellä puhuessamme kunnioitamme tasa-arvoa kaikkien elollisten kesken. Entisaikoina matala ääni on toiminut väärän vallankäytön välineenä (miehet, leijonat, karhut). Kaikkien kimittäessä eroavaisuudet hälvenevät olemattomiin.”

P.S. Uudet juhlapäivät tuovat positiivisen vireen mielialaan pitkäksi aikaa. Mutta jos kimityspäivänä on ollut ääni pois ja harmittaa, ei huolta! Lääkäri kirjoittaa aina todistuksen, jonka mukaan sairastunut saa kimittää sydämensä kyllyydestä tasan 14 päivän kuluttua, paranuttuaan. Ja kah – parin viikon päästä ihmiset odottavat kahviloissa ja kaupoissa, jalkaansa vispaten, malttamattomina; ehkäpä joku, ehkäpä joku kohta…

#