perjantai 13.12.2019 | 08:27
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Sini Kivioja kolumnissaan: Ei vain pukumiehille

Perhonjokilaakso
Ti 2.7.2019 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Australiassa havahduin, kun minulta kysyttiin, mitä harrastuksia minulla on. Jouduin miettiä turhan kauan vastausta.

Aloin siis uudelleenarvioimaan vapaa-ajankäyttöäni. Lieneekö syynä australialaisen kaverini innostus aiheeseen vai oikeasti järkevän tekemisen puute, mutta aloin keräämään tietoa sijoittamisesta. Voidakseni ravistella vähän stereotyyppisiä rooleja, haluan kertoa, että 20-vuotias kesätyölaborantti, joka sattuu olemaan vielä nainen, puhuu nyt sijoittamisesta.

En tiedä olenko vain kiinnittänyt asiaan enemmän huomiota, mutta aiheesta on tullut jo enemmän tai vähemmän trendi. Silti ottaessa aiheen esille huomaa, että monelle on jäänyt harhaluulo siitä, että sijoittajan täytyy olla bisnesmies tai -nainen. Tai kuten kuulin sanottavan: se on niille kaupunkilaisille. On hassua, että lottoaminen on suomalaisille yleistä, vaikka sillä häviää rahansa lähes poikkeuksetta. Sijoittaminen taas nähdään usein tietynlaisena mörkönä, ja koska rahastahan ei saa puhua, jää aihe normaalille ihmiselle yleensä hieman epäselväksi. Jokin asiassa silti kiehtoi, joten suuntasin kirjastoon ja aloin lukea sijoitusblogeja.

Aika pian tajusin muutaman tärkeän asian. Sijoittamiseen ei tarvita suurta alkupääomaa, vaan sen voi aloittaa ihan muutamilla kympeillä. Kaikissa sijoittamisen muodoissa minun ei tarvitse täysin ymmärtää ihan kaikkea, vaikka toki ymmärtämisellä oltaisi jo säilytty pieniltä harha-askelilta. Tärkeintä on aloittaminen – ja aina voi aloittaa pieniriskisistä kohteista. Sijoittamisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että heitetään rahat uhkapelin tavoin menemään ja huomataan pian, että sinne menivät viimeisetkin pennit. Tavallisen tallaajan sijoittaminen on parhaimmillaan pitkäjänteistä, pitkän aikavälin säästämistä. Vähän kuin laittaisi rahaa säästötilille, jonka korko olisi mahdollisesti oikeasti suurempi kuin inflaatio.

Minulle on muistutettu jo eläkkeeseen sijoittamisesta. Seppo Pennasen kirja kehottaa säästämään kuusi euroa päivässä, niin oikein sijoittamalla olisin 65-vuotiaana miljonääri. Parikymppisenä en silti välttämättä haluaisi ajatella eläkepäiviä. Parempi on siis miettiä, että säästän tulevaisuuden varalle. Tähän väliin voisi heittää vitsin siitä, kuinka omiinkin eläkepäiviini on tälläkin hetkellä melkein puoli vuosisataa, eli jos ajattelit alkaa elämään omanlaistasi elämää vasta eläkkeellä, haluan toivottaa sinulle onnea ja menestystä.

Usein törmään siihen, kuinka halventavaan sävyyn rahasta puhutaan. Jos sitä ei ole, se on ongelma, mutta jos sitä on, niin silloin se vasta ongelma onkin. Ehkä tässä olisi jokaisella peiliin katsomisen paikka: voisimmeko puhua avoimemmin? Tosiasiahan on, että lähes kuka tahansa voi ryhtyä sijoittamaan rahojaan, jos niin haluaa. Minua ei saa kuitenkaan tulla syyttelemään, jos laittoi viimeisetkin rahansa konkurssiin menevään osakeyhtiöön.

#