Paikallisuutiset

Keikkakitaristi löysi appivanhemmat Kaustiselta – Rasmus Tammikin mieleenpainuvin keikkamuisto on täydelle olympiastadionille soittaminen Palefacen bändissä

Rasmus Tammik opettaa sähkökitaran soittoa musiikkilukiossa, mutta opiskelee itsekin. Ikuisesti, hän uskoo.

Rasmus Tammik opettaa musiikkia musiikkilukiossa ja on parin vuoden ajan harrastanut soitinten entisöintiä. Sylissään olevan vihreän kitaran hän on koonnut osista käyttöönsä.
Rasmus Tammik opettaa musiikkia musiikkilukiossa ja on parin vuoden ajan harrastanut soitinten entisöintiä. Sylissään olevan vihreän kitaran hän on koonnut osista käyttöönsä. Kuva: Sanni Aho

KAUSTINEN

Ikuinen opiskelija. Näin kuvailee Kaustisen musiikkilukiossa sähkökitaran soittoa opettava Rasmus Tammik itseään. Viimeisimpänä Tammik on valmistunut filosofian maisteriksi ja nyt ovat kesken ylemmän ammattikorkeakoulun musiikkipedagogian opinnot.

– En usko, että se siihen loppuu. Pidin vuoden välivuotta opiskelusta ja se tuntui hukkaan heitetyltä ajalta. Tätä opiskelua on jatkunut vajaat kymmenen vuotta, kertoo Tammik.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaustiselle Tammik päätyi vuonna 2006 löydettyään sopivat appivanhemmat ja samaan aikaan avautui sopiva työpaikka Kaustisen musiikkilukiosta. Musiikkilukiossa Tammik on ollut tämän vuoden alusta apulaisrehtorina ja opettaa instrumenttina sähkökitaraa sekä muita musiikkiin liittyviä aineita.

Mistä näin upeita tyyppejä löytyy loputtomasti? Voiko seuraava satsi ykkösiä olla yhtä hauska ja mukava, kuin edelliset. Ja aina ne ovat. Rasmus Tammik

Tammik asuu Tastulassa aviopuolisonsa Maarit Peltoniemen kanssa.

Ennen muuttoa Kaustiselle Tammik ei tiennyt paikkakunnasta paljoakaan.

– Käytin Kaustisen monikkomuotoa alkuun sujuvasti, mutta se kitkettiin nopeasti pois. Myöhemmin olen ryhtynyt tarttumaan myös muiden puheessa tähän samaan ongelmaan, naurahtaa Tammik.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Rasmus Tammikille nimen antoi hänen isänsä. Nimi on peräisin Astrid Lindgrenin satukirjasta Rasmus ja kulkuri. Tammik on syntynyt Virossa vuonna 1973 ja muutti 7-vuotiaana äitinsä kanssa Suomeen. Lapsuutensa Tammik vietti enimmäkseen Tampereella ja opiskeluaikana Helsingissä.

Uutisia Virosta Tammik seuraa suomalaisin silmin. Synnyinmaassaan hän käy nelisen kertaa vuodessa ja erityisesti tervehtimässä Saarenmaalla asuvaa 94-vuotiasta mummoaan. Viron kieltä hän osaa, mutta omasta mielestään huonosti. Äitinsä kanssa kieli vaihtui suomeksi heidän tullessa maahan.

– Joidenkin mielestä puhun hyvin, mutta varsinkin lukeminen viroksi on hankalaa. Saan kyllä ravintolassa ruokani tilattua, kertoo Tammik.

90-luvun lopulta Kaustiselle tuloon saakka Tammik työskenteli pitkään keikkamuusikkona. Tammik teki tuurauksia ja oli välillä pidemmilläkin kiinnityksillä. Hän esiintyi pääasiassa iskelmätähtien bändeissä, esimerkiksi Janne Tulkin ja Jouni Kerosen kanssa. Tutuksi tulivat myös laivakeikat, joille soittajat lähtivät viikoksi kerrallaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mieleenpainuvimmaksi keikakseen Tammik muistelee 2000-luvun alun Puhdas elämä lapselle-konserttia, jossa hän soitti Palefacen bändissä täydelle Olympiastadionille.

Harrastuksikseen Tammik mainitsee pari vuotta sitten alkaneen kitaroiden entisöinnin. Soitinrakennukseksi Tammik ei rakentelua kutsu, mutta kasailuksi.

– Nyt on meneillään Fenderin Jazzmaster-kitaraprojekti, mutta en lupaa että siitä tulee mitään. Ostin projektin puolivalmiina netistä ja ajattelin entisöidä kitaran sen klassiseen muotoon.

Rakenteluprojektit alkoivat siitä, että Tammik halusi tutustua soittimiin paremmin ja oppia korjaamaan myös omia soittimiaan. Hyvä apu on Evijärven Inassa asuva soitinrakentaja Kristian Wetterstrand, jonka pitämällä kansalaisopiston kurssilla Tammik kulkee Evijärvellä.

Lisäksi Tammik käy toisinaan pelaamassa sählyä ja uimassa.

– Veden alla ei kuule mitään ja se on hauskaa, hän sanoo.

Omina bändiprojekteina Tammikilla on Eldanka sekä bändin sukulaisorkesteri Tres Nachos, joka syntyi, kun osa Eldankan jäsenistä ei päässyt keikalle.

– Alkuun meillä oli isot sombrerot päässä, mikä tuntui hyvältä idealta silloin. Nyt erityisesti minun sombreroni unohtuu helposti kotiin.

Joka syksy Tammik ihmettelee musiikkilukion opiskelijoita.

– Mistä näin upeita tyyppejä löytyy loputtomasti? Voiko seuraava satsi ykkösiä olla yhtä hauska ja mukava, kuin edelliset. Ja aina ne ovat, kehuu Tammik.

Tammik uskoo imun syynä olevan ainutlaatuinen pieni ympäristö, jossa lukioaikaa vietetään.

Omia instrumenttioppilaita Tammikilla on toistakymmentä, jotka käyvät yksityistunneilla. Lisäksi Tammikilla on muutamia bändejä, joita hän ohjaa.

– Kaikki ne ovat kuultavissa taiteiden yössä, sanoo Tammik.

Esimerkkinä bändeistä on iso jazz-kokoonpano Muusio, jossa opiskelijat soittavat ilman soitinrajoituksia. Bändin on siitä poikkeuksellinen yhtye musiikkilukiossa, että vaikka soittajat vaihtuvat, nimi pysyy.

Taiteiden yö on Tammikin mukaan erityisesti ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tärkeä tilaisuus. Silloin opiskelijat pääsevät näyttämään taitojaan. Nyt ilta järjestetään kansantaiteenkeskuksessa ja bändit esiintyvät Kalliopaviljongilla.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä