perjantai 13.12.2019 | 08:56
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Sini Kivioja pohtii kolumnissaan kiirettä – Suorita, niin olet parempi?

Perhonjokilaakso
Ti 5.11.2019 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kuinka monta kertaa olet kuullut kiitoksia ja onnitteluita siitä, mitä olet saavuttanut? Statuksesta, arvonimestä tai työpaikasta? Oletko kenties ihaillut niitä, jotka saavuttavat koko ajan uusia hienoja asioita, joita esimerkiksi sosiaalisessa mediassa hehkutetaan?

Kiireestä on tullut meille elämäntapa. Se on melkein tavoiteltavaa, mutta kun sitä on, valittelemme siitä kaikille, joka vain ottaa kuuleviin korviinsa. On treeniä ja kissanristiäisiä ja kymmeniä asioita pitäisi hoidella samaan aikaan. Huomaan siirtyessäni nuorten aikuisten ikäluokkaan, että on normaalia haluta ja tehdä koko ajan enemmän ja enemmän. Enemmän töitä, opiskelua ja harrastuksia, niin että kiirettä laitetaan joka paikkaan ja tyhjä päivä kalenterissa on milleniaaleille luksusta.

On helppoa lähteä suoritusyhteiskunnan mukaan. Miksi kukaan kiittäisi sinua siitä, että teet vähemmän? Nyt kun elämme maailmassa, jossa kaikki pitäisi olla käden ulottuvilla, tulee helposti riittämätön olo itsestään ja tekemisistään. Tämän lisäksi pitäisi olla tavoiteltavissa vuorokauden ympäri jonkinnäköisen sovelluksen välityksellä, tai ainakin puhelinsoiton päässä.

Kiireellä on kuitenkin kääntöpuolensa.

THL:n tutkimus esimerkiksi osoittaa, että kiire vaikuttaa erityisesti aikuisten kotitapaturmiin. Kiireen on usean tutkimuksen mukaan todettu myös lisäävän stressiä, ja pitkäaikaisen stressin voi yhdistää moniin eitoivottuihin ongelmiin. Näin saadaan helposti myös aikaan oravanpyörä, jossa oma ja läheisten jaksaminen laitetaan vuosikausiksi vaakalaudalle.

Haluammeko juosta elämämme läpi aina uuteen päämäärään, ajattelematta tätä hetkeä ollenkaan, huomataksemme eläkkeellä, että olisimme voineet alkaa elämään jo aikaisemmin? Olen kuullut usealtakin henkilöltä puolivitsejä siitä, että kyllä sitä sitten eläkkeellä ehtii nauttia elämästään. Koen, että tässä on jotakin todella surullista. Nuoremmalle ikäluokalle eläkkeeseen on vielä pitkästi – ehkäpä jopa koko elämänmittainen aika.

En voi kieltää, etteikö kiire olisi joissakin vaiheissa elämää jopa välttämätöntä, mutta siihen voimme vaikuttaa, miten suhtaudumme siihen ja miten lietsomme sitä lisää elämäämme. Itse myönnän ajautuvani helposti ajatuksiin, joissa stressaan omaa arkeani.

Loppuen lopuksi emme voi kuitenkaan syyttää sosiaalista mediaa tai muita ihmisiä omasta kiireestämme, vaan on sille tehtävä jotain itse. Jos viikonloppuna täytyy tehdä niin paljon kun ehtii ja arjet juostaan pää kolmantena jalkana verenpaineet korvissa, on hyvä miettiä, jääkö meille oikeasti aikaa tehdä niitä asioita, joista pidämme. Arkipäivät muodostavat kuitenkin suurimman osan elämästämme, joten arjen stressaavuudella on suuri merkitys hyvinvointiimme.

Ehkä tämän päivän kysymys onkin; mitä voin jättää tekemättä?

#