Paikallisuutiset

Nimipäivä: Hilma-koira on Borenin perheen onni – Koiran nimi tulee Jaakko Tepon kappaleesta

Hilma-koira on Borenin perheen unikeko, joka pitää liikkeessä niin lapset kuin aikuiset.

ULLAVA

Ullavan kirkkomaan vieressä asuvienHeljä jaToni Borenin perheeseen kuuluvat lapset Touko (11), Aku (8), Otava (2) sekä lokakuussa syntynyt vielä nimetön tyttövauva. Tonin 16-vuotias poika edellisestä liitosta viettää myös paljon aikaa Ullavalla. Laumaansa pitää kasassa myös sekarotuinen 3,5-vuotias Hilma.

Perheessä on aina ollut koira. Edellinen sekarotuinen Fiti kuoli keväällä 2016, eivätkä Heljä ja Toni olleet ihan heti hankkimassa perheeseen uutta karvaista perheenjäsentä. Kälviällä oli kuitenkin syntynyt sekarotuinen pentue. Kuvan perusteella Borenit valitsivat pentueesta mustan jätmlanninpystykorvan, alaskan malamuutin ja laikan sekoituksen.

– Se oli varmaan tarkoitus. Hilma on tosi paljon saman tyylinen kuin edeltäjänsä Fiti, kertoo Heljä Boren.

Koiran nimi on peräisin Jaakko Tepon kappaleesta: onni tuli taloon, kun Hilma asettui kotiin.

Perheen kesken Hilmaa kutsutaan myös Hipsuksi tai Kipsuksi.

Lasten syntymä sai Hilmankin sekaisin. Pieni tyttövauva herättää lauman suojelijan vaiston. Hilma on tökkimässä vauvaa kuonollaan jos se on liian pitkään hiljaa.

– Ajattelimme, että Otava olisi mustasukkainen vauvasta, mutta se olikin Hilma, naurahtaa Heljä.

Hilma pitää Tonia lauman johtajana ja koira tottelee Tonin käskyjä.

– Yleensä se on pihalla irti, mutta ilman lupaa se ei ylitä tietä, Toni sanoo.

Koira on myös suuri ilo ja pitää liikkeellä. Tonilla on sairauksia ja esimerkiksi haiman krooninen tulehdustila aiheuttaa sen, että hänen verensokerinsa saattavat laskea alas. Hilma vaistoaa, jos Toni voi huonosti, eikä päästä isäntäänsä näkyvistä.

– Yleensä en saa Hilmaa mukaan talliin, mutta jos verensokerit ovat alhaalla, se lähtee heti mukaan, kertoo Toni.

Toni käy metsätöissä mönkijällä keräilemässä tuulenkaatoja. Puita kuluu talon lämmittämiseen. Hilma lähtee mönkijäreissuille lenkkeilemään ja kulkee mönkijän mukana jopa 10–15 kilometrin lenkkejä.

Pari kertaa Hilman käytös on ollut metsäreissuilla poikkeuksellista. Koira pysyi tiiviisti mönkijän vieressä.

Syynä oli lähistöllä liikkunut karhu. Kummallakaan kerralla Toni ei kontiota nähnyt, mutta koiran oudosta käytöksestä huomasi tapahtuneen.

Peuroihin metsässä törmää useammin, mutta niitä Hilma ei lähde ilman lupaa juoksuttamaan.

Heljä lenkkeilee yleensä Hilman ja lasten kanssa ja silloin koira on kiinni.

Lapsiperheessä koira on myös maailman paras rikkaimuri. Se imuroi suuhunsa lattialle tippuneet leivänmurut ja ruokailun päätteeksi Hilma saa syödäkseen lasten ruoantähteet.

– Eipä mene haaskuuseen, naurahtaa Toni.

Metsästyskausi näkyy myös Hilman ruokakupissa, sillä Borenit ovat saaneet metsästäjiltä hirvenliharoippeita, jotka ovat Hilman lempiruokia. Marjastusaikaan Hilma lähtee metsään kaveriksi ja Heljä joutuu koiraa hätistelemään pois samoilta mustikka-apajilta.

Heljä on syntyjään ullavalainen ja Toni on asunut paikkakunnalla yli kymmenen vuotta.

– Täällä on luonto lähellä, kiittelevät Borenit.

Myös pieni lähikoulu on hyvä, jossa perheen kouluikäiset pojat saavat yksilöllistä opetusta.

Koira tuo elämään paljon iloa. Tonille se on sairastelujen ohessa ollut henkireikä.

– Ilman koiraa en lähtisi metsään, hän toteaa.

Vielä ennen joulua perheessä valmistaudutaan juhliin, sillä tyttövauvalle on annettava nimi. Nimen on oltava hiukan erikoisempi, eikä sitä ole vielä päätetty. Neiti on kuitenkin tyytyväinen vauva, joka on aikaistanut perheen rutiineja. Haastatteluaamuna Borenien päivä alkoi aamuviideltä.

– Onpahan jo aamulla pyykit pyöritetty, sanoo Heljä.