Paikallisuutiset

"Rakas Bertta, nyt piirrän jonkun rivin täältä rintamalta" – Halsualainen Raili Mikkonen vaalii isänsä ja äitinsä sodanaikaista kirjeenvaihtoa

Lokakuussa 1939 Arvo Huusko nousi "onnibussiin" Halsuan Hietalahdesta ja lähti seitsemän muun miehen kanssa Talvisotaan. Mäen päällä viiden vanha Raili katseli miesten lähtöä.

Talvisodan alkaessaRaili Mikkonen, os. Huusko, oli viiden vanha. Perhe asui Halsuan Hietalahdenkankaalla. Mikkosen muistiin on piirtynyt, kuinka Hietalahden kinkeripiirin miehet nousivat tien varresta "Onnibussin" kyytiin ja lähtivät talvisotaan. Hän katseli lähtöä yhdessä äitinsä ja siskonsa Ellin kanssa.

– Sen muistan, että miehiä oli kahdeksan.

Isänmaan puolesta -kirjassa kerrotaan, että Halsuan miehet kokoontuivat 13.10.1939 Kirkonkylän koulun luo. Sille paikalle on Lions Club vuonna 1985 pystyttänyt muistopaaden. Samalta paikalta lähdettiin myös jatkosotaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Arvo Huusko (1908–1975) ja muut Hietalahden miehet selvisivät kaikki talvisodasta. Kotona sen sijaan äiti Bertta Huusko synnytti pojan talvisodan aikana. Pienokainen kuoli viisivuotiaana.

Raili Mikkonen oli kouluikäinen, kun jatkosota alkoi. Siitäkin ajasta mieleen on painunut lähtötilanne. Kotona ikkunoihin laitettiin "ryssän kartiinit" pimennysverhoiksi ja lapsia peloteltiin Halsuallakin desanteilla.

Arvo lähti rintamalle vielä jatkosotaankin ja Bertta hoiti kasvanutta perhettä kotona. Kaikkiaan Huuskojen perheeseen syntyi kahdeksan lasta, joista kuusi eli aikuisiksi.

"Ei ryssät ole yrittäneet hyökätä kovasti. Ne on vaan ampunut tykeillä kovasti, mutta eihän ne meille saa mitään. Me asumme maan sisällä. Meidän huoneen katot on niin vahvoja, ettei isokaan tykinammus mee läpi. Niisä on noin kaksi metriä vahva katto puista, kivistä ja maasta. Kyllä ne on lämpimiä. Onko siellä ollut tytöt ja poika terveenä. Olen ollut erittäin terve, kyllä saat siitä kiittää Jumalaa. Taidan lopettaa tämän kirjan, tytöille kiitoksia kirjasta. Isä laittaa rahaa että saatte ostaa kuttaa."

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Arvo Huuskon kirje Bertalle 31.1.1940

Pienten lasten äidillä oli kova työ sota-aikaan. Leipä oli hankittava omalla työllä. Bertta Huusko teki niitä töitä, mitä milloinkin oli saatavilla. Talvikaudet hän kehräsi ja karstasi lasten kanssa ja kävi naapureissa lypsämässä. Kehräämisestä ja karstaamisesta sai 20 markkaa kilolta ja lypsyllä käymisestä maitoa.

– Se oli todella kovaa aikaa. Ei sitä tahdo enää todeksi uskoa. Jos nykyajan ihmiset joutuisivat siihen, niin niille tulisi hätä. Mutta silloin oli myös lähimmäisenrakkaus kukoistuksessa. Oli kiitollinen, kun selvisi päivästä toiseen, muisteli Bertta Huusko sotavuosia Isänmaan puolesta-kirjassa.

Kirjekuorissa on mainintaa vuoden 1940 olympialaisista, jotka kuitenkin sodan vuoksi jäivät järjestämättä.
Kirjekuorissa on mainintaa vuoden 1940 olympialaisista, jotka kuitenkin sodan vuoksi jäivät järjestämättä. Kuva: Sanni Aho

"Rakas Bertta, nyt piirrän jonkun rivin täältä rintamalta. Kyllä täällä on sotaa, vaikka minä olen ollut jo kahesa sorasa, ei ole vielä ollu niin kovaa paikkaan missään, enkä minä ole kuullu, että olis ketään tuttuja kaatunu, enkä ole sattunu näkemään."

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Arvo Huuskon kirje Bertalle 28.6.1944

Bertta ja Arvo Huusko kirjoittivat toisilleen kirjeitä sota-aikaan. Arvo oli talvisodassa JR 24:ään. Hän taisteli Haitermassa, Kiviniemellä ja Vuosalmessa. Jatkosodassa Huusko oli JR 29:n joukoissa Tsiipakassa, Laajassa, Pesissä, Yläjoella, Sompassa, Salmenniskalla, Säämäjärvellä, Vilgassa, Kiipurolla, Ihantalassa ja Ala-Noskalla.

Raili Mikkonen muistelee jonkun sanoneen isän olleen sodassa rohkea.

– Hän tohti sanoa herroillekin vastaan. Melkein kuin Rokka, kertoo Mikkonen kuulleensa puhuttavan.

Kirjepinossa säilyivät sekä Bertan ja lasten kirjeet Arvolle että Arvon kirjeet rintamalta. Bertta säilytti kirjeitä "silkkivakassa", eli korissa, missä olivat hienommat huivit.

Kirjekuorista löytyy tarkastusleimoja. Sisällöltään kirjeissä rauhoitellaan kotiväkeä ja kerrotaan arkisista asioista. Raili Mikkonen on aikanaan kirjeet lukenut läpi, mutta nyt näkö on jo huonompi ja kirjeistä ei tahdo saada selvää.

Arvo Huusko kuoli 66-vuotiaana sydäninfarktiin. Kirjeet sisältävät arvokasta perintöä jälkipolville, sillä sotaa ei käyty läpi Mikkosen lapsuudenperheen arjessa. Hietalahdesta perhe muutti Halsuan kylälle, jonne nousi rintamamiestalo.

– Eihän ne puhuneet, vaan pitivät omana tietonaan monta asiaa. Elämä oli yhtä työtä, sanoo Raili Mikkonen.

Lähteet: Isänmaan puolesta, halsualaiset sodissa 1918, 1939–1940, 1941–1944. Toimittanut Aimo Hietalahti. 1989.

Arvo ja Bertta Huuskon kirjeet 1939-1944.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä