maanantai 24.2.2020 | 08:01
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Artikkeli

Halsuan tuulivoimahankkeen projektipäällikön vastine mielipidekirjoitukseen: "Tuulivoimaloiden vaikutuksia arvioidaan huolellisesti"

Perhonjokilaakso
Ma 10.2.2020 klo 09:20 [päivitetty ma 13:42]

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Markku Jyrkkä pohtii (Perhonjokilaakso 4.2.) kirjoituksessaan tuulivoimaloiden vaikutuksia. Hän nostaa erityisesti esiin tuulivoimapuiston talousvaikutukset, purkukustannukset sekä sijoitteluperusteet.

Suomessa tuulivoimahankkeita edistetään avoimesti ja vaikutuksia arvioidaan laajasti. Hanketiedot ovat nähtävillä, ja aktiivista vuoropuhelua eri tahojen kanssa käydään koko hankkeen ajan. Kokonaisvaikutuksiin lukeutuvat niin taloudelliset vaikutukset, kuin ympäristö- ja turvallisuusvaikutukset. Myös lainsäädäntö ja lupaviranomaiset pitävät huolta siitä, että vaikutukset on arvioitu lain ja asetusten mukaisesti.

Myös meille on tärkeää, että tuulivoimaloiden talousvaikutuksista puhutaan avoimesti. Monet kunnat eivät pidä tuulivoimasta saatavia tuloja tekohengityksenä, vaan ne ovat valjastaneet tuulivoiman alueensa elinvoiman turvaajiksi. Tuulivoima nähdään merkittävänä työllistäjänä ja tulonlähteenä sekä hiilijalanjäljen pienentäjinä. Tällaisia kuntia ovat mm. Kalajoki, Raahe, Pori ja Ii.

Halsuan tuulivoimapuiston tulovaikutuksia alueelle voidaan pitää merkittävänä. Se tuo käyttöaikana kunnalle kiinteistöveroa 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi investoinnista arvioidaan rakennusaikana jäävän talousalueelle 60-80 miljoonaa euroa. Mitä tulee tuulivoimaan sijoituskohteena, on se tuulivoimatekniikan kehittymisen myötä muuttunut julkisvaroin tuetusta energiamuodosta vastuulliseksi ja kannattavaksi sijoitukseksi. On ilahduttavaa, että kotimaisia uusiutuvaan energiaan sijoittajiakin jo löytyy. Itse näkisin mielelläni hankkeissa enemmänkin kotimaisia sijoittajia ja uskon määrän kasvavan ajan myötä.

Jyrkkä ilmaisee kirjoituksessaan huolensa tuulivoimaloiden purkukustannusvastuista ja kustannusten oikeasta määrästä. Halsualaisten maanomistajien aseman turvaamiseksi olemme kunnan kanssa tehneet voimaloiden purkamissopimuksen. Siinä purkamiskustannusta vastaava summa asetetaan vakuudeksi pankkitakauksena. Takauksella varmistetaan, etteivät purkukustannukset jää kunnan tai maanomistajan vastuulle.

Kuulemistilaisuudessa (14.2.2019) esittämämme Suomen Tuulivoimayhdistyksen laskelmat purkamiskustannuksista perustuvat todellisiin tarjouksiin sekä omiin kokemuksiimme Kemissä, jossa purimme 10 tuulivoimalaa ennen uusien rakentamista. Voimaloista kaikki muut osat ovat kierrätettäviä, paitsi tuulivoimalan siivissä käytettävä lasikuitu. Tosin sillekin on löydetty jo uusia uudelleenkäyttökohteita (esim. suomalainen Conenor) ja niitä varmasti saadaan lisää teknologian ja markkinan kehittyessä tulevien vuosien aikana.

Jyrkkä kysyy kirjoituksessaan, miksi tuulivoimaloita ei rakenneta sähkönkulutuskeskittymiin, joilla jo on valmiita siirtolinjoja. Itse asiassa Halsuan hankkeessa on tarkoitus käyttää Lestijärven hanketta varten rakennettavaa siirtolinjaa. Halsuan hanketta varten ei siis tarvitse näillä näkymin rakentaa yhtään uutta maanpäällistä voimajohtoa. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein ja olemassa olevaa infraa hyödyntäen.

Jyrkän huoli siitä, tuulivoimapuisto muuttuisi teollisuusalueeksi, on aiheeton. Tuulipuistoalueilla pätee samat jokamiehenoikeudet kuin muuallakin, toki turva-alue voimalan ympärillä tulee huomioida. Marjastaminen, sienestäminen ja metsässä liikkuminen onnistuu myös tuulipuistoalueella.

Juha Parviainen

Halsuan tuulivoimahankkeen projektipäällikkö

Lue tästä muut mielipidekirjoitukset tuulivoimahankkeesta:

Markku Jyrkkä: Asiaa ja pohdintoja Halsuan tuulivoimasta (4.2.2020) >>

Heidi Lampela ja Janne Hietalahti: Vielä ei ole liian myöhäistä (21.1.2020) >>

Reijo Latvala: Tuulesta temmattua (10.2.2020) >>

Keski-Pohjanmaan Metsänomistajien Liitto: Metsänomistajat kriittisiä tuulivoimakaavan LUO-merkinnöille (10.2.2020) >>

#