Ihmiset 

Riemukas pääsiäinen on ortodoksille vuoden kohokohta – Usko on veteliläiselle Eila Jänikselle lapsuuden perintöä

Vetelissä pitkän opettajauran tehnyt Eila Jänis on kotoisin itärajan taakse jääneestä Karjalasta, jonne hän pääsi pistäytymään 1980-luvulla Gorbatsovin erikoisluvalla.

Pääsiäinen eli Kristuksen ylösnousemuksen juhla on ortodokseille kirkkovuoden suurin ja rakastetuin juhla. Se on sitä myös veteliläiselleEila Jänikselle.

Ortodoksien pääsiäinen on riemukasta aikaa, jossa ei ole tietoakaan hartaudesta. Pääsiäispyhistä alkaa 40 päivän juhlakausi, joka jatkuu aina helatorstaihin asti.

– Pääsiäiskaudella tervehditään sanomalla ”Kristus nousi kuolleista!”, mihin vastataan: ”Totisesti nousi!”, Jänis kertoo.

Jänikselle ortodoksinen uskonto on lapsuuden perintöä.

Valamosta olen saanut enemmän ortodoksista pohjaa ja uskoa itselleni.

Hän on syntynyt Suojärvellä, joka jäi sodassa itärajan taakse. Lähtö lapsuudenkodista tuli joulukuun ensimmäistä päivää vasten yöllä 1939. Jänis oli tuolloin kuusivuotias.

– Yöllä tultiin sanomaan, että lähtöön on aikaa kaksi tuntia. Tavaraa ehdittiin pakata mukaan vain pieni kirstullinen. Yksi vaatekerta ja kahden päivän eväät.

Joulu vierähti Rautalammilla, josta perheen matka jatkui seuraavaksi Alahärmään. Evakkomatkalla ollut perhe kotiutui hyvin uudelle paikkakunnalle, jonne Jänikset asettuivat vakituisesti.

Suojärveläisiä asutettiin paljon Kajaanin seudulle. Sinne Jänistenkin oli aluksi tarkoitus siirtyä, kun saman kylän väkeä oli siellä muutenkin. Etelä-Pohjanmaalle kuitenkin jäätiin.

– Me lapset olimme ilmeisesti alkaneet viihtyä niin hyvin, ettei lähdetty, Jänis kertoo ja sanoo, että paikalliset olivat ottaneet heidät hyvin vastaan.

Alahärmästä tulikin paikkakunta, jossa Jänis kävi koulunsa ja vietti nuoruutensa. Lapsuuden perheessä oli kaikkiaan seitsemän lasta, joista tosin kaksi kuoli pienenä.

Evakkojen myötä ortodoksinen uskonto levisi koko maahan. Alahärmän seudulla ei kuitenkaan ollut paljon ortodokseja, joten käytännössä Jänis kasvoi omaa perhettä lukuun ottamatta pitkälti luterilaisten ympäröimänä.

– Kirkkoon ei kovinkaan usein päästy, sillä välimatkat olivat pitkiä ja autoa ei ollut.

Aikuisiällä Jänikselle oman uskon kannalta tärkeäksi paikaksi muodostui Heinävedellä sijaitseva Valamon luostari, jossa Jänis on ollut toistakymmentä kertaa kesätalkoolaisena.

– Sieltä olen saanut enemmän ortodoksista pohjaa ja uskoa itselleni.

Jänis on hankkinut Valamosta myös osan ikoneistaan. Jäniksellä on vähintään yksi pyhä kuva jokaisessa huoneessaan. Seinällä pidettävien ikonien lisäksi Jäniksellä on matkaikoneita, joita hän on aikoinaan kuljettanut reissuilla käsilaukussa.

– Nykyään ne ovat pianon päällä.

Jänis kuuluu Vaasan ortodoksiseen seurakuntaan, jolla on Vaasan kirkon lisäksi pyhäköt Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Lapualla.

Viime viikolla seurakunnan kirkkoherra ilahdutti Jänistä puhelinsoitolla.

– Se on tämä poikkeustila. Kirkkoherra varmistaa, että seurakuntalaisilla on kaikki asiat hyvin.

Kokoontumisrajoitusten takia kaikki pääsiäisen ajan tilaisuudet joudutaan järjestää ilman kirkkokansaa. Tämä koskee myös pääsiäisyön jumalanpalvelusta.

Verkkolähetysten lisäksi ortodoksista pääsiäisyön jumalanpalvelusta voi seurata televisiosta tai radiosta.

Jänikselle pääsiäisyön palveluksiin osallistuminen kotoa käsin on tuttua, sillä hän ei ole enää viime vuosina matkustanut niihin paikan päälle.

Pääsiäistä edeltää 40 päivän paasto, jonka aikana ortodoksi valmistautuu suureen juhlaan. Pääsiäisyöhön päättyvän paaston aikana vältetään liha- ja maitotuotteita. Ruokapaaston tarkoituksena on auttaa hengellisessä paastoamisessa.

Jänis ei enää noudata pääsiäisen alla tiukkaa ruokavaliota, sillä hän käyttää ateriapalvelua. Sen sijaan hengelliseen paastoon liittyvä hiljentyminen ja rukous kuuluvat Jäniksen päiviin.

– Olen lueskellut ja lauleskellut.

Palmusunnuntain ja pääsiäisen välistä viikkoa kutsutaan suureksi viikoksi. Kun paaston alkuviikkoina on keskitytty katumukseen ja oman hengellisen elämän parantamiseen, suurella viikolla huomio siirtyy Kristuksen kärsimyksiin ja pelastustekoihin.

Paaston päätyttyä ortodoksien pääsiäisperinteeseen kuuluvat pääsiäisherkut, kuten pasha, jota Jäniskin on pääsiäiseksi tilannut.

Ortodoksien pääsiäisen viettoon kuuluu myös virpominen, mutta se tapahtuu jo palmusunnuntaina. Tänä vuonna virpomiset on kuitenkin jouduttu jättää välistä poikkeustilan takia.

Pääsiäisen jälkeen Jänis odottaa kesää, jolloin Vetelissä on määrä järjestää liturgia eli ortodoksisen kirkon ehtoollisjumalanpalvelus.

Jokavuotiseksi tapahtumaksi muodostunut kokoontuminen on järjestetty Hanna-Leena Lehtolan honkakappelissa.

– Toivottavasti rajoitukset ovat silloin jo ohi, Eila Jänis pohtii.