tiistai 11.8.2020 | 22:27
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Anna Vehkalampi kolumnissaan: Elämän tarkoitus ei näyttäydy pelkissä korulauseissa

Ti 26.5.2020 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Jo alle kymmenvuotiaana puntaroin elämän suuria mysteerejä kuten elämän tarkoitusta ja kuolemanjälkeistä elämää sekä monia muita ihmismieltä askarruttavia kysymyksiä.

Elämän tarkoituksen pohtiminen on pitkällä aikavälillä varsin rikastuttava keino löytää elämälleen suuntaa ja syvempää merkitystä.

Ne ihmiset, jotka ovat löytäneet merkitykselliset ja terveet keinot selviytyä, ovat todennäköisesti onnellisempia kuin ne, jotka eivät uskalla kohdata tätä mielenkiintoista ja jokseenkin pelottavaa eksistentiaalista kriisiä. Paras lopputulos on se, että löytää suunnan, jota kohti kulkea, mutta kykenee hyväksymään elämän rajallisuuden.

Filosofia antaa näihin kysymyksiin monenlaisia vastauksia. Osa filosofeista ripustautuu hyveisiin ja niiden tuomaan moraalikäsitykseen. Esimerkiksi Antiikin Kreikassa rohkeus, oikeamielisyys, kohtuullisuus ja käytännöllinen viisaus ja niiden toteuttaminen nähtiin hyveellisenä elämänä, joka tuo elämään tarkoituksen ja merkityksen. Osa filosofeista korostaa omien valintojen merkitystä, osa toimivaa dynaamista suhdetta henkimaailmaan ja osa seisoo vankasti tieteen ja sen merkitysten takana. On myös mahdollista, että filosofian suuntaukset sekoittuvat ihmiselämän aikana tuoden siihen joustovaraa ja vivahteikkuutta.

Eri uskonnoilla on omat käsityksensä elämän tarkoituksesta. Esimerkiksi hindulaiset uskovat hyvän karman kartuttamiseen, joka tapahtuu jokapäiväisessä elämässä ja hyvissä teoissa. Kristinusko taas painottaa iankaikkisen elämän mahdollisuutta ja siirtää katsetta tästä elämästä tuonpuoleiseen. Osa ihmisistä ajattelee, että elämä on luonnonilmiö, jolla ei ole sen suurempaa tarkoitusta, mutta elävillä olennoilla kuten ihmisillä voi olla omat henkilökohtaiset tavoitteensa.

Ajattelen, että elämän tarkoitus on kaikessa yksinkertaisuudessaan eläminen.

Elämän tarkoitus ei näyttäydy korulauseissa, liiassa suorittamisessa, pinnistelyssä, armottomuudessa eikä täydellisyyden tavoittelussa. Se näkyy rakkautena, lämpönä ja onnena mutta myös elämän rajallisuuden sekä kipujen ja haasteiden hyväksymisenä. Se näkyy uskona ja toivona sekä luottamuksena elämään ja sen kannattelevuuteen.

Elämän tarkoitus korostuu usein hetkissä, joissa meitä kohtaa jokin suuri mieltämme uhkaava, pelottava tai ilostuttava asia.

Näitä käännekohtia ovat esimerkiksi lapsen syntymä, koulupaikan saaminen, puolison löytäminen, läheisen kuolema tai oma sairastuminen. Silloin elämän merkitys saattaa heikentyä hetkellisesti tai vahvistua voimallisesti.

Elämän tarkoitus on myös kuolla.

Joku päivä ote irtoaa, ja on aika viimeiselle hengitykselle. Sitä ennen on kuitenkin aika ilon, surun ja onnen, siis elämän!

Elämän tarkoitus on suuri mysteeri, johon emme saa koskaan täysin varmaa vastausta. Se edellyttää epävarmuuden sietokykyä ja luottoa tulevaan. Huomisesta ei voi tietää ja eilinen on jo mennyt.

Ainut hetki elää ja vaikuttaa on tänään. Tässä ja nyt.

Kirjoittaja haluaa muistuttaa, että myös näinä poikkeuksellisina aikoina on syytä vahvistaa omaa ja toisten toivoa ja siten lisätä elämään merkityksellisyyden ja tarkoituksen tunnetta.

#