lauantai 8.8.2020 | 09:33
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Satu Hotakainen kolumnissaan: Paluu 80-luvulle

Pe 24.7.2020 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Etätyöpäivän alussa netti lopetti toimimisen. Ensin reippaana ajattelin, että mikäs tässä, on sitä ilman pärjätty ennenkin. Puhelin kouraan ja haastattelua tekemään.

Mutta hetkonen, mikähän kunnan teknisen johtajan nimi ja numero olikaan? Täytyy tarkista netistä, ennen kuin soitan.

Ai niin.

Onneksi soitto kollegalle auttoi, hänen nettinsä Kaustisella toimi.

Tein virheen heti ensimmäisessä ”onhan sitä ennenkin pärjätty” –ajatuskuviossani. Ennen on pärjätty kun ollaan oltu valmiudessa siihen, että pärjätään. Oli puhelinluettelo ja paperikartat, valmis marssijärjestys kuhunkin tilanteeseen. Nyt koko elämäni on älypuhelimessa ja kun sen nettiyhteys ei pelaa, jään aivan kädettömäksi enkä osaa ilman gps-paikanninta minnekään. Saati että jonkin tiedon löytyminen onnistuisi nopeasti ilman Google-hakua.

Sama ilmiö tapahtui silloin kun vaihdettiin lankapuhelimien käyttämisestä kännyköihin. Yhtäkkiä en muistanut enää kenenkään puhelinnumeroa, vain ne käytöstä poistuneet lankapuhelimien numerot. Edelleen pystyisin pirauttaa lapsuudenystävien vanhempien lankapuhelimiin. Nyt oma puhelinnumero ja hätänumero ovat ainoat, jotka osaan naputtaa ilman älypuhelimen nimilistan plaraamista.

Olisikin hyvä idea varautua netin katkeamiseen ja puhelimen numeromuistion sekoamiseen. Olenhan nyt varautunut seuraavaan virusepidemiaankin viikon varastolla vessapaperia, makaroonia ja salmiakkia.

Nettiyhteyden kaatumisen varalle kotivarana voisi olla ainakin itselle tärkeimmät puhelinnumerot paperilla sekä paperikartta ja parit osoitteet ylös kirjoitettuna. Ja ehkä edes yhden luottohenkilön, vaikkapa oman puolison, puhelinnumeron voisi opetella ulkoa siltä varalta, että oma puhelin ei ole hädän hetkellä käytössä.

#