perjantai 16.4.2021 | 23:16
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Marjatta Pulkkisen pääsiäisruno: Lapsuuden pääsiäinen

Runo on julkaistu Perhonjokilaaksossa 12.4.2001 ensimmäisen kerran. Pulkkinen kirjoitti runon 80-luvulla, mutta runoa ei ennen tuota oltu julkaistu. Sen sijaan sitä on esitetty.

Ma 5.4.2021 klo 09:15

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kevättalven hangilla hehku ja palo.

Aamu aamulta hetkiä varasti valo,

ja iltaisin sormissa omenapuun

me näimme kieppuvan täydenkuun.

Oli pajunkissat ja tuoksu mämmin,

matolla auringon läike lämmin,

tuvan pitkällä pöydällä valkea liina.

– Mutta... mutta se tuska ja piina

Totisesti en halunnut siitä kuulla,

joka riippui kaukana ristinpuulla,

josta radion pappi taas kertoa tahtoi.

– Miten paljon se Maria kärsiä mahtoi,

ja ryöväreiden äidit nuo, joille ei kukaan lohtua suo.

Minä inhosin, inhosin pappia niin,

joka toi sinne leikkikamariin

ne ruoskat ja naulat ja piikkisen pään

minut jättäen yksin itkemään.

Lävitse unien levottomain

minä harhailin aamuun lauantain.

Koti riisui piinan ja hiljaisuuden

ja aloitti alusta päivän uuden.

Niin hellästi pienille kämmenille

pajunkissat eksyivät piilosille

tai luistivat uimaan maljakon veteen.

Me kannoimme havuja rappujen eteen,

ja silloin, silloin me näimme sen:

raakkuvan lauman trullien,

joka leuhotti iltaruskoa päin

kohti Kyöpelin vuoria läähättäin.

Me säälimme isää ja äitiä siitä,

että luulivat variksiksi niitä.

Ja pääsiäisaamuna kaikista parhain:

isä herätti meidät oikein varhain

ja osoitti sormella kohden itää:

katsokaas kun aurinko lystiä pitää.

Se tanssii, tanssii iloissaan,

kun Jeesus nousi haudastaan.

Ja kun oikein tarkasti katsoimme tuota,

niin sieltä se Puusaaren kallion luota

nousi aurinko – tanssien, tanssien niin,

että ristit joutuivat kadoksiin.

Tuleen syttyivät orjantappurat

ja poroksi paloivat piinaajat.

Se aurinko, aurinko tanssi vain

pois mielistä pitkänperjantain.

Se halasi koko maailmaa,

– ja suuteli otsalle Mariaa,

ja kaikkia äitejä päällä maan,

joiden lapsia täällä piinataan.

MARJATTA PULKKINEN

Veteliläinen Marjatta Pulkkinen kirjoitti runon parikymmentä vuotta sitten. Runoa ei ole aikaisemmin julkaistu, mutta julkisesti se on esitetty useinkin, muun muassa viime viikon lauantaiaamuna Vetelin seurakunnan lähetyskahvilassa järjestetyssä tilaisuudessa.

#