Paikallisuutiset

Mollivoittoiset marssit olivat Peltoniemen Hintrekin suosiossa – Perinnenyrkki selvittää Suomen kaikkien aikojen synkimmäksi lauluksi nimetyn kappaleen taustat

Tämä tarina kertoo Tastulassa Kaustisella asuneesta Hintrekki Peltoniemestä, josta Heimo Peltoniemi kertoi kirjassaan Tarinaa Tastulasta.

Perhonjokilaakso
Hintrekki Peltoniemi vaimonsa Marian (Maija) kanssa. Kuvatekstinä Kansanperinteen arkistossa on "Hindrekki ja Maija Peltoniemi". Kuva on ajoitettu 1920-luvun alkuun, mutta varmuutta ajankohdasta ei ole, kuten ei alkuperäisestä kuvaajastakaan. Reprokuvan on ottanut Erkki Ala-Könni.
Hintrekki Peltoniemi vaimonsa Marian (Maija) kanssa. Kuvatekstinä Kansanperinteen arkistossa on "Hindrekki ja Maija Peltoniemi". Kuva on ajoitettu 1920-luvun alkuun, mutta varmuutta ajankohdasta ei ole, kuten ei alkuperäisestä kuvaajastakaan. Reprokuvan on ottanut Erkki Ala-Könni. Kuva: Kansanperinteen arkisto

Vehtari-Heikin nuorimmalla pojalla Eljaksella (s. 1819) ja vaimollaan Helena Kuorikoskella oli neljä lasta, joista kolme poikaa elivät aikuisiksi: Hintrekki, Matti ja Aleksi. Kuuluisin heistä on Hintrekki, joka sävelsi surumarssin.

Hintrekki pystyi myös puutöihin valmistaen ne esineet, mitä talo tarv

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä