Näin järjestetään oma harrasteralli. Perustetaan ensin yhdistys, sitten mietitään reittejä, haetaan lupia Ely-keskusta myöten, lähestytään lähiseudun asukkaita ja talvirallissa ryhdytään hoitamaan käytössä olevia teitä hyvissä ajoin kuntoon kilpailua varten.

Turvallisuusasioiden hoito vie paljon aikaa, ja kilpailukohtaisia materiaaleja kaipaavat niin kilpailijat kuin viranomaiset.

Koska suljetaan yleisiä teitä, täytyy selvittää jopa maitoauton kulkureittejä ja aikoja.

Suurin työ alkaa olla ohi ja jäljellä oleva työ on lähinnä reittiin kohdistuvaa työtä ja itse kisaan valmistavaa toimintaa henkilökuntineen. Rallin järjestämispäätöksestä tähän päivään on kulunut kahdeksan kuukautta.

Metalli Järvelä Rallia tekevän uuden Keski-Pohjanmaan Moottoriurheilijoiden, KePoMu:n ydinporukka, Tero Kuorikoski, Jani Pulkkinen, Jani Riihimäki ja Steve Safari. Ensimmäinen harrasteralli starttaa 4. helmikuuta. Kisa kestää koko päivän ja järjestäjät tavoittelevat paikalle sataa osallistujaa. Kilpailu on R-Rallicupin kauden 2023 avausosakilpailu.

Perhonjokilaakson alueella rallia on ajettu joitakin kertoja 90-luvulla, mutta maan laajuisesti harrasterallit ovat nousussa, toisin kuin monet muut autourheilukilpailut. Yhtenä isona syynä miehet pitävät sitä, että harrastesarjassa ajovarusteiksi käyvät vanhemmatkin, kunhan ne ovat kunnossa.

– Harrasteralliin on helpompi lähteä mukaan, jos haluaa vaikka yhden kisan koettaa, sanoo Kuorikoski.

– Kilpailun luokissa ajaa monen tasoisia ja ikäisiä kuljettajilla, ja kaikilla suurimmat menestyspaineet ovat jo karisseet, Riihimäki sanoo.

– Rahaa saa tähänkin menemään, Safari sanoo.

Mukaan pääsee suljetulla alueella järjestettäviin Sprint- ja Rallispecial -kilpailuihin jo 12-14 -vuotiaana. Hiukan vanhempana, 14-17 -vuotiaana voi ajaa rallia, kunhan kartturi on täysi-ikäinen.

Miehet kuvailevat harrastepuolen matalampaa osallistumiskynnystä siten, että esimerkiksi vanhemman ralliauton omistajan olisi muuhun kuin harrastekisaan osallistuessa uusittava penkkiä, vöitä, ajopukua ja kypärää myöden kaikki. Kun samat varusteet uusitaan kartturille, puhutaan tuhansista euroista. Harrastesarjassa myös osallistumismaksut ovat matalammat.

– Jos kilpailukäyttöön soveltuvat ajovarusteet löytyvät, niin on mahdollisuus lainata auto tai hankkia oma ja lähteä kokeilemaan, sanoo Kuorikoski.

Ralliauton rakentaminen on myös pitkäjänteisempää kuin jokamiesluokan autojen kanssa puuhastellessa. Näitä ei tarvi joka kisan jälkeen myydä, ja kaikki autoon laitettu raha pysyy yhdessä harrastuslaitteessa. Autoilla voidaan myös ajaa muita luokkia kuin rallia.

Rallin kisakeskus on Nikulan ravikeskuksessa, josta kilpailijat lähtevät minuutin välein matkaan. Itse kisassa on osuuksia, jotka kilpailijat nuotittavat itse ja saavat näihin osuuksiin myös etukäteen tutustua. On myös pimeitä luokkia, joista kuski ja kartturi tietävät etukäteen vain sanalliset turvamerkinnät tiekirjasta.

Kaikkiaan erikoiskoekilometrejä kisassa on 65 ja siirtymineen kokonaispituus on 116 kilometriä. Alue levittäytyy Kaustisen, Pedersören ja Kruunupyyn kuntiin.

Myös yleisöä toivotaan paikalle. Lipun lunastaneille on tarjolla katselupaikka- ja reittiopas, josta katsojille selviävät aikataulut ja parhaimmat katselupaikat.

– Toivotaan, että kynnys olisi matalalla. Jos joku haluaa tulla yhden erikoiskokeen katomaan, niin on sellaisia hyviä paikkoja tarjolla, kertoo Riihimäki.

Riihimäki on porukasta lähdössä itsekin kisaamaan. Auto on valmiina ja odottaa talvirallissa käytettävien piikkipyörien asennusta. Kartturikin on puhumista vaille tiedossa.

Rallissa yhden auton huoltojoukoiksi ei tarvita isoa porukkaa.

– Yksikin riittää. Harrasterallissa ei ole niin pitkiä taukoja kisan aikana mitä esimerkiksi jokkiksessa. Se on hektistä. Katsotaan vain, että pyörät on kiinni ja laitteessa öljyä ja nestettä. Sitten taas mennään, sanoo Kuorikoski.

Sen sijaan talkooväelle on tarvetta. Järjestäjäporukan työnjakona on, että Tero Kuorikoski ajaa VIP-autoa, Safari on kilpailun johtaja ja Pulkkinen turvallisuuspäällikkö. He arvelevat, että kisapäivänä tarvitaan lähes sata talkoolaista töihin. Tarvetta olisi vielä henkilöille, jotka voisivat päivän aikana olla muutaman tunnin ajan jollakin erikoiskokeella apuna.

Yleisölle on kisassa luvassa mielenkiintoista katsottavaa. Kuorikosken mukaan kisaan tiedossa olevien tulijoiden autojen hinnat alkavat muutamasta tuhannesta satoihin tuhansiin.

– Kyllä metsässä kisapäivänä autot möykkää ja paukkuu, Pulkkinen sanoo.

Keskinopeudet Metalli Järvelä Rallissa ovat järjestäjien arvion mukaan 70 km/h, mutta nopeimmilla pätkillä 80-90 km/h. Huippunopeuksiakin pääsee reitillä tavoittelemaan.

Uuden moottoriurheilukerhon väelle onnistunut kisapäivä tarkoittaisi sitä, että kulut saataisiin katettua. Rallista he toivovat jokavuotista.

– Jospa tähän saisi mopopoikia mukaan, toivoo Riihimäki ja uudet autourheilun harrastajat otettaisiin myös mielellään mukaan.