Kulutusluottojen korkokatto: Halventuivatko lainat todella?

Suomessa on jo usean vuoden ajan ollut voimassa kulutusluottojen korkokatto, joka rajoittaa lainanantajien perimiä korkoja. Vuonna 2019 kulutusluottojen korot rajattiin enintään 20 prosenttiin, ja lainaan liittyvät muut kulut saivat olla korkeintaan 150 euroa vuodessa. Koron enimmäismäärää laskettiin tilapäisesti 10 prosenttiin korona- aikana, mutta nyt se on palautettu 20 prosenttiin.

Korkosääntelyn tavoitteena oli suojella kuluttajia ylivelkaantumiselta ja kitkeä pois erityisesti pikavipeistä aiheutuneet ongelmat. Mutta onko tämä tavoite oikeasti saavutettu? Halventuivatko lainat, vai löytyikö rahoitusyhtiöiltä uusia keinoja pitää lainatuotot korkeina?

Pikalainojen korkohuiput ennen sääntelyä

Ennen korkokattoa pikavippimarkkinat olivat Suomessa villit. Lainojen korot saattoivat nousta satoihin prosentteihin, ja lisäksi niihin lisättiin erilaisia maksuja, kuten tilinhoito- ja avausmaksuja, jotka nostivat todellista vuosikorkoa entisestään.

Esimerkiksi vuonna 2010 Suomessa myönnettiin tuhansia lyhytaikaisia pikavippejä, joiden todelliset vuosikorot olivat jopa 200–500 prosenttia. Monille tämä tarkoitti käytännössä velkakierrettä, josta oli vaikea päästä ulos. Pieni, esimerkiksi 100 euron laina saattoi kasvaa muutamassa kuukaudessa moninkertaiseksi lisämaksujen ja uusien lainojen kautta.

Vuoden 2013 jälkeen korkosääntely alkoi vaikuttaa pikavippeihin, ja vuonna 2019 voimaan tullut 20 prosentin korkokatto lopetti perinteisten pikavippien liiketoiminnan lähes kokonaan.

Korkokatto ja piilokulujen nousu

Vaikka korkokatto asetti selkeät rajat lainojen nimelliskoroille, se ei rajoittanut muita maksuja. Tämä johti siihen, että monet rahoitusyhtiöt alkoivat veloittaa suuria avausmaksuja, kuukausittaisia tilinhoitomaksuja tai jopa pakollisia lisäpalveluita, kuten lainaturvavakuutuksia.

Esimerkiksi 5 000 euron kulutusluotto, jonka nimelliskorko on 19,9 %, voi todellisuudessa olla paljon kalliimpi, jos siihen lisätään 500 euron avausmaksu ja 12 euron kuukausittaiset kulut. Kuluttaja saattaa ajatella, että hän maksaa”vain 20 prosenttia korkoa”, mutta todellinen vuosikorko voi olla huomattavasti korkeampi.

Moni katsoo vain nimelliskorkoa ja ajattelee, että 15 tai 20 prosenttia on kohtuullinen. Mutta kun mukaan lasketaan avausmaksut ja kuukausikulut, lopullinen hinta voi olla todella korkea. Lisäksi lainoja otetaan usein ilman selkeää takaisinmaksusuunnitelmaa, mikä johtaa uusiin ongelmiin.

Pankkien ja rahoitusyhtiöiden erilaiset lainamallit

Korkokatto ei ole vaikuttanut samalla tavalla kaikkiin lainanantajiin. Pankit, jotka perinteisesti tarjoavat kulutusluottoja esimerkiksi 5–10 prosentin koroilla, ovat hyötyneet sääntelystä, sillä heidän kilpailuetunsa on kasvanut.

Sen sijaan rahoitusyhtiöt ja muut ei-pankkitoimijat ovat joutuneet muuttamaan tuotteitaan. Monet perinteiset pikavippiyhtiöt ovat siirtyneet tarjoamaan suurempia, pitkäaikaisempia lainoja, joissa korot ovat lähellä 20 prosentin ylärajaa, mutta takaisinmaksuaika voi olla jopa 15 vuotta.

Tämä muutos on johtanut siihen, että pikaluottojen sijaan yhä useampi suomalainen ottaa nykyään pitkäaikaisen kulutusluoton– ja sitoutuu velkaan pidemmäksi aikaa.

Paikallinen näkökulma: miten korkokatto näkyy täällä?

Paikallisella tasolla korkokaton vaikutukset näkyvät sekä positiivisesti että negatiivisesti. Esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnassa on huomattu, että uusien asiakkaiden määrä ei ole vähentynyt, vaikka pikavippien kulta-aika on ohi.

Aiemmin moni tuli hakemaan apua siksi, että oli ottanut liian monta lyhytaikaista pikavippiä. Nyt ongelmat liittyvät pitkäaikaisiin kulutusluottoihin. Moni ei hahmota, kuinka suuri velkataakka 10 vuoden takaisinmaksuajalla oikeasti on. He huomaavat vasta vuosien päästä, että maksavat lainasta huomattavasti enemmän kuin alun perin kuvittelivat.

Ihmiset vertailevat enemmän lainoja ja hakeutuvat entistä useammin pankin asiakkaiksi. Moni on myös kiinnostunut vakuudellisista lainoista, jotka ovat selvästi edullisempia kuin vakuudettomat kulutusluotot. Tämä on hyvä kehitys, koska se vähentää ylivelkaantumisen riskiä.

Halventuivatko lainat todella?

Vaikka kulutusluottojen korot ovat sääntelyn myötä matalampia kuin ennen, lainojen kokonaishinta voi silti olla korkea. Pankkilainat ovat yhä kuluttajalle edullisin vaihtoehto, mutta vakuudettomat kulutusluotot ja rahoitusyhtiöiden tarjoamat lainat voivat edelleen olla kalliita.

Lainan ottamista harkitsevan kannattaa vertailla lainoja huolellisesti ja kiinnittää erityisesti huomiota todelliseen vuosikorkoon, joka sisältää kaikki kulut. Lisäksi kannattaa miettiä, onko laina todella tarpeen, ja pystyykö sen maksamaan takaisin kohtuullisessa ajassa.