lauantai 8.8.2020 | 08:49
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Maarit Hotakainen kolumnissaan: Miettikää, (lisää voimasana) nainen!

Ti 3.3.2020 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Luin viime vuonna Mia Kankimäen kirjan ”Naiset, joita ajattelen öisin”. Kirjassa Kankimäki matkustaa historian voimanaisten jalanjäljillä halki vuosisatojen ja maailman – jälkimmäisen myös fyysisesti. Hän esittelee tusinan verran ”yönaisiaan”: rohkeita, inspiroivia naisia, jotka tekivät, mitä halusivat. Esimerkiksi 1500-luvun Pohjois-Italiassa itsenäinen ja huomattavan lahjakas naistaiteilija oli suuri ihmetys: ”Saattoiko olla mahdollista, että naiset kykenivät tällaiseen (…)? Aikalaislähteissä Sofonisbaa pidettiin todellakin ihmeenä ja äärimmäisenä poikkeusnaisena. (…) Normaalia tämä ei ollut.”

Niin, 1500-luvun Italiassa, toki. Ja 1800-luvun Itävallassa tai vielä 1900-luvun alun Tanskassakin, ymmärtäähän sen.

Otsikon lainaus on kuitenkin eräästä keskustelusta viime vuodelta ja viittaa maailmanluokan rock-yhtyeen basistiin. Niin, miettikää: nainenkin voi soittaa bassoa niin hyvin, että luo sillä uran maailman huipulla! (Kyllä, kuulitte sarkastisen sävyn aivan oikein.) Yhtä hyvin sillä voitaisiin vielä tänäkin päivänä viitata myös vaikkapa (nais)johtajaan, (nais)ohjaajaan tai (nais)formulakuljettajaan. Politiikassa lausahdus on liian usein kuultu paitsi ihmettelevänä, myös avoimen vähättelevänä.

Tulevana sunnuntaina 8.3. vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Saan taas lukea somessa onnitteluja, koska olen nainen – mitä aina suuresti ihmettelen. Kukat ilahduttavat varmasti mutta vievät huomion helposti pois päivän alkuperäisestä tarkoituksesta.

YK:n julistamaa päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1975, samana vuonna kansainvälisen naisten teemavuoden kanssa. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksyttiin neljä vuotta myöhemmin (ja Suomi ratifioi sen vasta vuonna 1986). Kyse ei tietenkään ole vain siitä, että naisen pitäisi voida tehdä sitä, mitä haluaa kuten miehenkin, vaan paljon laajemmasta asiasta. Faktoja naisten kokemasta välittömästä, välillisestä ja rakenteellisesta syrjinnästä voi lukea vaikkapa YK-liiton sivuilta. Kyllä, paljon on menty eteenpäin 1500-luvun Italiasta, koti-Suomessamme etenkin, mutta paljon on työtä tällä saralla vielä tehtävänä. Ehkäpä siis kukkakaupan sijaan (tai sen lisäksi) voisi tulevana viikonloppuna suunnata nettiin ja tehdä jonkin tasa-arvoa edistävän teon. Sivustoja ja väyliä siihen löytyy kyllä.

Ja palataanpa vielä 1900-luvun alun Tanskaan, naistenpäivän alkujuurille: Elokuussa 1910 Kööpenhaminassa kokoontui sosialistisen internationaalin naisten konferenssi, joka päätti vuosittaisesta kansainvälisestä naistenpäivästä. Tällä haluttiin edistää naisten äänioikeutta ja naisasiaa maailmanlaajuisesti. Mukana päättämässä oli yli sata naista 17 maasta – joukossa yksi Perhonjokilaakso-taustainen, Halsualla syntynyt Hilja Pärssinen!

Miettikää, (lisää voimasana) halsualainen! (Lisää silmänisku.)

Oman elämänsä historiantutkija, tulevaisuuden pohtija ja feministi.

#