tiistai 11.8.2020 | 21:46
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Saara Tikkakoski kolumnissaan: Vaikutuksella on väliä

Ke 10.6.2020 klo 09:30 | päivitetty ke 09:32

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Osallistuin torstaina 4.6. Oulun kaupungintalon edustalla tukimielenilmaukseen rasismia vastaan. Tapahtuman tarkoitus oli osoittaa tukea Yhdysvalloissa järjestetyille mielenilmauksille rasismia ja poliisiväkivaltaa vastaan mutta se oli yhtä lailla mielenosoitus myös Suomessa esiintyvää rasismia vastaan. EU:n raportin Tummaihoisena EU:ssa mukaan Suomi on yksi maista, joissa afrikkalaistaustaiset ihmiset kokevat eniten rasismia EU:ssa. Suomi on tutkimusten mukaan myös maailman onnellisin tai maailman paras maa. Ei ilmeisesti kaikille.

Tukimielenosoituksessa pidettiin useita vaikuttavia puheita. Erään puheen sisältö oli tiivistettynä, että mikäli kuulijoilla on tuttavissaan, lähipiirissään tai sukulaisissaan varsinkin vanhempien sukupolvien edustajia, jotka käyttävät puheessaan rasistisia ilmauksia tai puhuvat muuten rasistiseen sävyyn ihmisistä, sitä ei voi kuitata ajattelemalla että ”he ovat eläneet eri ajassa” tai ”eivät he pahaa tarkoita, se on vain heidän sukupolvensa oppima puhetapa”. Jos väittää itse vastustavansa rasismia mutta samalla sivuuttaa muiden käyttämät rasistiset ilmaukset ja puheen, on itsekin osa ongelmaa.

Samalla viikolla sosiaalisessa mediassa on myös jaettu paljon rasismin vastaista sisältöä, joista eräs jäi erityisesti mieleeni. Siinä selitettiin kuinka tarkoituksella ja vaikutuksella on tärkeä ero rasismin vastustamisessa. Tekstin mukaan useat valkoiset ihmiset eivät tarkoita olla rasisteja tai käyttää rasistisia ilmauksia. Tämä tarkoitus on kuitenkin merkityksetön, jos tekojen tai sanojen vaikutus vahingoittaa toisia. Tarkoitus on merkityksetön, jos tekojemme vaikutus ei vähennä, vaan on neutraali tai jopa ylläpitää tai edistää rasistisia rakenteita ja asenteita. Tarkoituksen erottaminen vaikutuksesta on rasismin vastaisuuden ydin, sillä se muistuttaa valkoisia ihmisiä siitä, että rasismissa ei ole kyse heistä.

Teksti antoi paljon ajattelemisen aihetta. Pidän itseäni suvaitsevaisena. Pyrin olemaan ennakkoluuloton ja kohtelemaan toisia tasa-arvoisesti. Vastustan rasismia. Vai vastustanko? Kun kuulen rasistista puhetta, reaktioni on usein joko hymähtely tai puheiden huomiotta jättäminen. Melko harvoin ilmaisen selkeästi ääneen tuomitsevani rasistiset sanat, vitsit ja puheen. Kuvittelen että neutraali reaktio tai reaktion puute osoittaa minun vastustavan rasismia. Enhän osoita tukea rasistisille sanoille. Enhän ikinä tarkoita vahingoittaa ketään. Mutta entäpä reaktioideni vaikutus? Rasistinen puhe jää leijumaan tuomiotta ja puhunut ihminen voi jatkaa vahingoittavien sanojensa levittelyä seurauksitta. Olen siis juuri vaikuttanut siihen, että rasismi onkin sallittua.

Tämän vuoksi valkoisten pitää käyttää heidän etuoikeutettua asemaansa niin, että heidän toimintansa vaikutus tarttuu rasismiin, tuomitsee sen ja estää sen jatkumisen. Tässä on opeteltavaa jokaisella, joka ei tue rasismia, mutta joka ei myöskään toimi aktiivisesti sitä vastaan.

Kirjoittaja on veteliläissyntyinen filosofian maisteri, tekninen kirjoittaja ja tästä lähtien myös aktiivinen rasismin vastustaja.

#