lauantai 17.4.2021 | 00:05
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Ville Kangas kolumnissaan: Aikuisten syy!

Ti 2.3.2021 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Maailmalta ja Suomesta kuuluu enenevässä määrin erilaisia uutisia nuorten kouluikäisten väkivallanteoista, kiusaamisesta, käyttäytymishäiriöistä ynnä monista muista. Asiassa on paljon ihmeteltävää, monta kysymystä. Mistä moinen kehitys pohjimmiltaan johtuu? Onko näin jossain määrin ollut aina? Miksi henkinen pahoinvointi lisääntyy, vai lisääntyykö se?

Asiat ovat aina tapauskohtaisia, ja kun rapataan, niin roiskuu, mutta jonkinlaisia yleisiä suuntaviivoja voisi yrittää tavoittaa vaikkapa kysymällä seitsemän toisiinsa suoranaisesti liittymätöntä esimerkkikysymystä ääneen. Ihan arjesta. Ja koettaa vastata. Ääneen kans. Alkaa!

1. Kun aikuiset itse käyttäytyvät niin pöljästi – miten ihmeessä lapset ja nuoret voisivat osata käyttäytyä paremmin?

2. Kun maailma näyttää mediassa politiikan ja yhteiskunnan korruption, asioiden seksualisoimisen, kohu-uutisten ja nöyryyttämisen kulttuurin myötä hirmu epäreilulta ja raa’alta paikalta – miten lapset ja nuoret voisivat vain ohittaa tämän kaiken ja olla fiksumpia?

3. Kun vaikkapa äärioikeiston edustajien puheet ja teot, Yhdysvaltain taannoisen kiusaajanarsistipresidentin toimet, Venäjän tapahtumat ja joidenkin omienkin kansanedustajien käytös joistakin yleisistä ”tavoista” johtuen hiljaa hyväksytään, ja nimenomaan tämä hiljainen hyväksyminen tunkee ihmettelevien nuorten tajuntaan – miten he voisivat osata pyrkiä menettelemään toisin?

4. Kun erilaiset väkivaltaan ja toisten alistamiseen perustuvat tietokonepelit, tv-sarjat ja elokuvat, sekä tositeeveetähtien peitonheilutukset, sosiaalisen median nokittelut ja täysin todellisuudesta irtautuneet maailmankuvat täyttävät nuorten tajunnan – miten he itse voisivat osata olla ajattelematta samaan tapaan?

5. Kun koulussa yksi porukka tahallaan tekee toistuvasti ilkivaltaa välipalan aikana ja sen johdosta välipala kielletään koko koululta – miten nuoret voisivat oppia oikeudenmukaisuutta, saati sen tärkeän seikan, että sillä kuinka ihminen itse päättää toimia, on aina merkitystä?

6. Kun koululainen saa turpaansa kouluaikana ja opettaja kertoo puhuttelussa vanhemmalle ja lapselle, että ei se kumminkaan ollut vakavaa, kun eihän tullut vertakaan – miten turpaan antaja tai turpaan saaja voisi oppia oikeudenmukaisuudesta ja järjen käytöstä? Tai aikuisten ja toistensa kunnioittamisesta?

7. Kun monissa lasten työpaikoissa, eli opinahjoissa, aikuisilla ei ole järjestelmällisiä menettelytapoja, kenties vain ’noh älkääs nyt’ ja kiroilusta, tappelusta, möykkäämisestä, tai muusta sellaisesta seuraa jälki-istunto tai kouluaikaa koskeva elokuvakielto ja kotiin netti-ilmoitus – miten lapsi ja nuori hyötyy ja oppii asiasta?

Vastaus kaikkiin: Eipä useissa tapauksissa mitenkään.

Luultavasti monikaan lapsi tai kouluikäinen nuori ei lue tätä kolumnia. Mutta ei se haittaa – koska tiedättekö mitä; mikään edellä luetelluista ongelmista ei ole heidän syynsä. Syy on aikuisten!

On aikuisten vastuulla opettaa lapset ja nuoret elämään. Sitä sanotaan kasvatukseksi. Tämä koskee kaikkia, lasten vanhemmista jokaiseen joka on lasten kanssa tekemisissä. Vaan silti numero yksi; jos nuoren ihmisenalun vanhemmat eivät hoida hommaansa ja lauma on jatkuvasti irti ja omillaan, jälkikasvulle jaetut kortit ovat huonot. Ja se ei kerta kaikkiaan ole lasten ja nuorten syy.

#