Kaustisen musiikkilukion rehtorina 41 vuotta toimineen ja virasta vuonna 2017 eläkkeelle jääneen kouluneuvos Taina Lehtosen väitöskirja tarkastetaan perjantaina 17. helmikuuta Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksella. Lehtosen väitöskirjassa tarkastellaan lukiokoulutuksen uudistamista, sen johtamista ja tulevaisuuden ennakointia.

Kaustisen musiikkilukion rehtori Taina Lehtosesta tuli lukion perustamisen myötä. Hän oli tehtävän vastaanottaessaan 25-vuotias. Lehtonen on suorittanut kaikki kasvatustieteelliset opintonsa Kokkolassa.

Väitöstutkimuksen aineiston Lehtonen hankki haastattelemalla kokeneita lukion rehtoreita eri puolilta Suomea ja erilaisista lukioyhteisöistä.

Haastateltujen rehtoreiden koulutuspoliittiset näkemykset olivat kriittisiä. Uudistukset ovat nopeutuneet ja lukioista on tullut uudistus- ja hankegeneraattoreita. Koulutuksia kehitetään koulutuspoliittisin päätöksin toisistaan erillään, vaikka tavoitteena on jatkuva oppiminen. Uudistusten taustalle kaivattiin tutkimusta ja pitkäjänteisyyttä.

Kritiikkiä kohdistettiin myös korkeakoulujen valintauudistuksen ajoitukseen ja toteutukseen, opetusvelvollisuuden laajentamisen resursointiin sekä lukiokoulutuksen niukkenevaan rahoitukseen. Uudistuksiin resurssit tulevat viiveellä, jos tulevat.

Rehtoreiden yhteinen tulkinta vuoden 2019 uudistuksesta oli, että keskeisimmät lukiossa tunnistetut uudistamistarpeet jäivät toteutumatta ja juurisyyt hoitamatta. Useimmat tavoitteet olivat tuttuja, mutta ne koettiin aikaisempaa velvoittavampina.

– Lukiokoulutuksen uudistaminen painottuu paikalliseksi toteutukseksi ja rehtorin rooli lukion uudistamisen toimeenpanossa on keskeinen. Uudistamista tehdään yksilöllisesti ja eritahtisesti. Suomi on erilaisten lukioiden maa, kertoo Lehtonen tutkimuksen tuloksista.

Tutkimuksen mukaan lukiota ei tällä hetkellä uudisteta yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, vaan opiskelijoille, vaikka tavoitteena on vetovoimainen ja kiinnostava yhteisö nuorille sekä vaikuttamaan pyrkiminen.

– Opiskelijoiden monipuolinen osaaminen ja verkostoituminen on syytä huomioida lukion uudistamisessa. Vaikuttaminen ja osallisuus motivoi ja lisää nuorten hyvinvointia. Eri-ikäisten osaajien aktiivinen vuorovaikutus vahvistaa jatkuvaa oppimista ja jättää pysyvän toiminnallisen jäljen nuoreen tulevaisuutta varten, Lehtonen sanoo.

Apurahoja Lehtonen ei tutkimustyölleen yrittänytkään hakea, vaan tutkimus syntyi tyylipuhtaasti eläkeläisenä työskennellen. Lähtökohdat tutkimustyölle ponnistavat yhä uusista lukioihin kohdistuvista koulutuspoliittisista päätöksistä.

– Työurani viime vuosina tuli esimerkiksi sähköinen ylioppilastutkinto, uusi opetussuunnitelma ja [Sipilän hallituksen] kokonaisvaltainen lukiouudistus, muisteli Lehtonen tammikuussa Keskipohjanmaan haastattelussa.

Poliittinen uudistaminen ei välttämättä ole itseisarvo.

– Päätin siis tutkia, että uudistuuko lukio näillä jatkuvilla poliittisilla päätöksillä vai syntyykö eräänlainen kehittämiskierre. Ja pohdin, että minäpäs tutkin, mitä muut rehtorit ovat asiasta mieltä.

Kouluneuvos, FM Taina Lehtosen kasvatustieteiden alaan kuuluvan väitöskirjan ”Rehtoreiden näkemyksiä lukiokoulutuksen uudistamisesta, sen johtamisesta ja tulevaisuudesta” tarkastustilaisuus on 17.2.2023 klo 12 alkaen Kokkolan yliopistokeskuksen Ulappa-salissa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Najat Ouakrim-Soivio (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Heidi Harju-Luukkainen (Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lue myös: ”Minäpäs tutkin” – Kouluneuvos Taina Lehtoselta pukkaa eläkepäiviltä väitöskirjaa ja aihe on mitä ajankohtaisin