sunnuntai 1.11.2020 | 02:31
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Perhonjokilaakso 50 vuotta sitten: Kunnallisia vesi- ja viemärijohtoja rakennettiin

Mitä uutisia Perhonjokilaaksossa kerrottiin 15.10.1970?

Pe 16.10.2020 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Perhonjokilaakson alueella ja Teerijärvellä kasvatettiin arviolta 120 000 minkkiä. Yrittäjiä alalla oli yhteensä 200.

Kaustisen Turkisrehun toimitusjohtaja Jukka Paavola kertoo jopa 2400 minkin hiljattaisen kuoleman johtuneen ruokamyrkytyksestä.

– Koettu rehumyrkytys on varoittava esimerkki siitä, kuinka riskinalaisesta toiminnasta on kysymys. Tämä koskee ennen kaikkea tarhaajia ja heidän eläimiään. Ainut keino torjua koetunlaista ikävää vastoinkäymistä on käyttää suojarokotusta tai sitten eläinvakuutuksen avulla estää taloudelliset vahingot, sanoo Paavola haastattelussa.

Turkisrehun tekemissä tutkimuksissa päädyttiin siihen, että syksyllä sattuneet minkkikuolemat johtuivat suojarokotteiden laadusta.

Muotiturkikseksi oli nousemassa ruskea minkki, mutta harvinaisimmasta ja kalleimmasta shadowminkin nahasta saatetaan maksaa jopa 200 markkaa.

Lehdessä kerrottiin myös Perhon Lions Clubin tempauksesta, jossa talkoilla maalattiin Perhon Korkeakankaalla sijaitseva Anttilan talo. Talovanhus oli kahden perheen koti ja sai Veljen palvelupäivä-tempauksessa punaisen maalin pintaansa.

Vetelissä järjesteltiin sähköasioita. Aikaisemmin oli perustettu toimikunta, jonka suunnitelmana oli liittää eri sähköosuuskunnat yhdeksi kunnalliseksi yhtiöksi. Aikaisemmin kunta oli luovuttanut Pulkkisen kyläkunnalta saamansa Patanan keinoaltaan vesivoimavarat Jäärviseudun Sähkön kuntainliitolle. Kunnassa Ylipää sai sähköä Ähtävältä ja kirkonkylä Ahlbäckiltä.

Kaustisella vesihuoltoa ja viemäripuhdistamoa suunniteltiin. Kirkonkylällä vesi- ja viemariverkostoa on valmiina 10 kilometriä. Vedenottamo sijaitsee 1,5 kilometrin päässä keskustasta ja pumppaa 200–300 kuutiota vuorokaudessa. Kulutus on kuitenkin noussut räjähdysmäisesti, jopa 30 prosenttia vuodessa. Tämän vuoksi lisäkaivon rakentaminen on välttämätöntä. Uuden kaivon paikka on löytynyt läheltä keskustaa ja vedenlaadun on oltava niin kunnollista, että puhdistamon rakentamiselta vältytään. Entisen kaivon vesi todettiin melko ruosteiseksi. Uudesta kaivosta vettä saadaan 500 kuutiota vuorokaudessa. Kirkonkylällä 70 prosenttia talouksista on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon ja verkostoa on tarkoitus laajentaa Puumalaan ja Varilaan sekä myöhemmin Järvelään ja Virkkalaan.

Halsuan kirkonkylälle valmistui kunnallinen vesilaitos. Vesijohtoon liittyi Halsualla 48 taloutta ja vesijohtosuunnitelman ulkopuolelta verkostoon hyväksyttiin liitettäväksi puolikymmentä taloutta ja periaatteessa on päätetty, että Majasaaren 13 taloa liitetään myös vesijohtoverkostoon. Vedenottamo sijaitsee Meriläisten soranottopaikassa ja vedenlaatu on analyysin perusteella hyvin talousvedeksi soveltuvaa.

#